Ero sivun ”Lars Nevanlinna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LA-ehdotus |
Kansallisen elämäkerraston artikkelin pohjalta pientä viilailua, epäoleellisempia lähteitä pois lähdeluettelosta |
||
Rivi 1:
{{Lupaava artikkeli -ehdotus}}
'''Lars Theodor Neovius-Nevanlinna''' (vuoteen 1906 '''Neovius''', [[21. huhtikuuta]] [[1850]] [[Hamina]] – [[5. toukokuuta]] [[1916]] [[Helsinki]])<ref name=kallio/> oli suomalainen opettaja, [[matematiikka|matematiikan]]
==Elämä ja ura==
Lars Neovius syntyi [[Hamina]]ssa vuonna 1850. Hänen isänsä [[Edvard Engelbert Neovius]] oli Haminan [[Maanpuolustuskorkeakoulu#Suomen_Kadettikoulu_(1821-1903)|kadettikoulun]] matematiikan ja [[topografia]]n opettaja.<ref name=marjomaa/> Äiti Elise Krogius kuului varakkaaseen ruotsinkieliseen laivanvarustajasukuun.<ref
Isänsä ja vanhemman veljensä tavoin Neovius meni Haminan kadettikouluun, josta hän valmistui 1868 ja palveli Henkikaartin Volynian rykmentissä [[Varsova]]ssa vuoteen 1871, jolloin hän erosi palveluksesta.<ref name="sukukirja">Uusi sukukirja III, s. 274</ref><ref
Tämän jälkeen hän lähti opiskelemaan [[Sveitsi]]in [[Zürich]]in teknilliseen yliopistoon [[ETH Zürich|ETH:hon]] yhdessä veljensä Edvard Neoviuksen kanssa, mutta palasi jo vuoden jälkeen takaisin Suomeen.<ref>Elfving, s. 111</ref>
Rivi 18:
==Pikakirjoitusjärjestelmän kehittäminen==
Vuonna 1873 [[Suomen senaatti|senaatti]] lupasi palkinnon pikakirjoituksen kehittämisestä suomen kielelle. Tuolloin [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivillä]] käytettiin pikakirjoitusta ainoastaan ruotsinkielisten puheiden muistiinmerkitsemiseen, ja talonpoikaissääty oli tehnyt anomuksen suomenkielisestä pikakirjoituksesta. Neovius oli oppinut pikakirjoituksen kadettikoulussa ja tutustunut saksalaisen [[Gabelsbergerin pikakirjoitusjärjestelmä]]n puolalaiseen sovitteeseen.<ref
Ensimmäisen pikakirjoituskurssinsa Neovius järjesti 1874, ja ensimmäisen oppikirjansa ''[[Opastus suomalaiseen pikakirjoitukseen]]'' hän julkaisi 1876. Kirjasta otettiin kuitenkin vain pieni painos, lähinnä kurssien oppilaita varten, ja laajempipainoksinen ''Oppikirja suomalaisessa pikakirjoituksessa'' julkaistiin vuonna 1883.<ref>Neovius 1894, s. I</ref> Kirjan myöhempiä painoksia julkaistiin myös nimellä ''Pikakirjoituksen oppikirja''.
Rivi 34:
Lars Neovius oli vahvasti suomenmielinen. Hän oli perustamassa [[Suomalaisen kansakoulun ystävät]] -nimistä yhdistystä vuonna 1889 ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana 20 vuotta, kunnes vuonna 1909 vetäytyi yhdistyksen toiminnasta heikentyneen terveytensä vuoksi. Yhdistys pyrki edistämään suomenkielisten kansakoulujen perustamista erityisesti ruotsinkielisille seuduille.<ref> Lehmusto 1930, s. 17–18, 154 ja 192</ref>
[[J. V. Snellman]]in syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906, jolloin tuhannet suomalaiset suomalaistivat nimiään, otti Neovius käyttöön suomenkielisen [[Nevanlinna (nimi)|Nevanlinna]]-sukunimen yhdessä veljensä Oton ja kahden pikkuserkkunsa kanssa.<ref
Neovius-Nevanlinnan veljenpoika [[Rolf Nevanlinna]] kuvaa muistelmissaan setäänsä järkähtämättömäksi periaatteen mieheksi, josta ei puuttunut fanaattisuuttakaan, ja joka ajautui kiivaisiin väittelyihin joidenkin matematiikan pedagogien kanssa.<ref
Myös [[Suomen Pikakirjoittajayhdistys|pikakirjoittajayhdistyksessä]] Neovius-Nevanlinnan mielipiteistä aiheutui erimielisyyksiä. Kun hänet valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1905, useimmat yhdistyksen ruotsinkielisistä jäsenistä erosivat ja perustivat oman yhdistyksen.<ref>Kallioniemi, s. 222</ref>
Rivi 42:
==Matematiikan oppikirjat==
Neovius-Nevanlinna kirjoitti useita matematiikan oppikirjoja sekä ruotsiksi että suomeksi. 1900-luvun alun matematiikan opetus Suomen oppikouluissa perustui paljolti juuri hänen kirjoihinsa. Kirjojen myöhempiä painoksia toimittivat Larsin veli Otto Nevanlinna sekä tämän kuoltua Oton poika Rolf Nevanlinna. Kirjoja pidettiin johdonmukaisina mutta vaativina. Uusia, helpompina pidettyjä kirjoja ilmestyi 1930-luvulla, ja vähitellen ne alkoivat syrjäyttää Neovius-Nevanlinnan kirjoja.<ref
==Teoksia==
Rivi 71:
| Tunniste = ISBN 951-653-098-2
}}
*Kallio, Niilo V.: ''Nevanlinna, Lars Theodor''. Teoksessa {{kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto, IV osa | Sivu = 172 | Julkaisupaikka = Porvoo | Vuosi = 1932 | Julkaisija = WSOY}}
*{{kirjaviite
| Tekijä = Kallioniemi, Kaarlo
Rivi 91 ⟶ 92:
| Julkaisija = Otava
}}
}}▼
* Mikander, Martti: ''Matrikel''. Teoksessa {{kirjaviite|Nimike=Svenska lyceum i Helsingfors. Reallyceum – Svenska reallyceum 1872–1957|Julkaisija=Forna reallyceisters kamratförbund|Vuosi=1960}}
*{{kirjaviite
Rivi 120 ⟶ 108:
| Julkaisupaikka = Helsinki
| Julkaisija = Tekijä
}}
*{{kirjaviite
Rivi 148 ⟶ 116:
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet
<ref name=kallio>Kallio</ref>
<ref name=marjomaa>Marjomaa, Risto: ''Neovius, Edvard Engelbert''. Teoksessa {{kirjaviite | Nimeke=Suomen Kansallisbiografia, osa 7 | Sivu=18–19 | Selite=ISBN 951-746-448-7 | Vuosi=2006 | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}</ref>
<ref name="125-puhe">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pikakirjoitus.fi/SPY_125vuotta/Puheenjohtaja_125-v_juhlapuhe.htm | Tekijä=Niittuinperä, Jari | Nimeke=Avauspuhe Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen 125-vuotisjuhlissa | Viitattu=15.4.2008}}</ref>
<ref name=rolf_nevanlinna>{{kirjaviite | Tekijä=Nevanlinna, Rolf | Nimeke=Muisteltua | Sivu=13–14 | Vuosi=1976 | Julkaisija=Otava | Tunniste=ISBN 951-1-02208-3}}</ref>
<ref name=arne_nevanlinna>{{kirjaviite | Tekijä=Nevanlinna, Arne | Nimeke=Isän maa | Sivu=15 | Vuosi=1994 | Julkaisija=WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-19202-3}}</ref>
<ref name=lehto2001>{{kirjaviite | Tekijä=Lehto, Olli | Nimeke=Korkeat maailmat. Rolf Nevanlinnan elämä | Sivu=32 | Vuosi=2001 | Julkaisija=Otava | Tunniste=ISBN 951-1-17200-X}}</ref>
<ref name=lehto2004>{{kirjaviite | Tekijä=Lehto, Olli | Nimeke=Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä | Sivu=397 | Vuosi=2004 | Julkaisija=Otava | Tunniste=ISBN 951-1-19631-6}}</ref>
▲}}
{{DEFAULTSORT:Neovius-Nevanlinna, Lars}}
| |||