Ero sivun ”Kalparitaristo” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  9 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Kalpaveljet''' ({{k-la|Fratres militiæ Christi Livoniae}}, {{k-de|Schwertbrüderorden}}) oli [[keskiaika]]inen [[Katolinen kirkko|katolinen]] [[ritarikunta]], joka perustettiin [[Riika|Riiassa]] [[1202]] käännyttämään [[baltit|baltteja]] kristinuskoon. Perustajana oli [[paavi]]n käskynhaltija, [[Riika|Riian]] piispa [[Albert von Buxhövden]].
 
[[Liiviläiset|Liiviläisiin]] (baltteihin) kohdistunut [[käännytys]]työ oli aluksi rauhanomaista, mutta lähetyssaarnaajia uhkailtiin ja monet kastetut kääntyivät takaisin [[pakanuus|pakanuuteen]]. 1196 piispaksi nimettiin [[Loccumin luostari]]n apotti Bertold. Koska paavi oli julistanut ristiretken [[Liivinmaan]] käännyttämisen tueksi, saapui Bertold BalttiaanBaltiaan 1198 mukanaan joukko värvättyjä aatelisia ja ammattisotureita. Bertoldin kuoltua [[Liivinmaa]]n kolmanneksi piispaksi nimitettiin 1199 Albert von Buxhövden. Kun tuore paavi [[Innocentius III]] kehotti [[Saksi (alue)|Saksin]], [[Westfalen]]in, [[Mecklenburg]]in ja [[Elbe]]n rantamaiden kristittyjä ristiretkelle Liivinmaalle, värväsi Albert mukaansa 500 ristiretkeläisen joukon. Kun käännytystoiminta pian muuttui väkivaltaiseksi valloitukseksi, kävi pysyvän asevoiman saaminen välttämättömäksi: ristiretkeläiset viipyivät yleensä vain vuoden ja siksi pitkäjänteinen työ oli mahdotonta. 1202 perustetun ritariston esikuva oli [[Palestiina]]ssa perustettu [[Temppeliherrojen ritarikunta]].
 
Syksyllä 1215 Riian piispa Albert matkusti Roomaan osallistumaan suureen kirkolliskokoukseen, [[4. Lateraanikonsiili|neljänteen lateraanikonsiiliin]]. Paavi kuunteli piispan huolia ja julisti Liivinmaan Jumalan Äidin maaksi (Terra Matris) ja uudisti näin tukensa [[Liivinmaa]]lle tehtäville ristiretkille. Kun Palestiina oli Jumalan Pojan maa, asettautui [[Liivinmaa]] näin samanarvoiseksi ristiretkien kohteeksi.
47 739

muokkausta