Ero sivun ”Sytokiini” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: sr:Цитокини |
p viitteiden lisäyksiä |
||
Rivi 1:
'''Sytokiini''' on [[proteiini]]rakenteinen [[solu]]jen välisen viestinnän välittäjäaine, joka on löydetty immunologisen tutkimustyön yhteydessä. Sytokiinin ja [[kasvutekijä (biokemia)|kasvutekijän]], joka on toinen paikallisesti vaikuttava kudoshormonityyppi, välinen ero on lähinnä löytöhistoriasta, eikä toimintatavasta tai muista ominaisuuksista johtuva.<ref name="Heino">{{Kirjaviite|Tekijä=Heino J ja Vuento M|Nimike=Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 11. luku Tiedonsiirto solun sisällä ja solujen välillä|Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit Oy|Vuosi=2007|Tunniste=ISBN 978-951-0-32563-6}}</ref> Valkosolut tuottavat suurimman osan sytokiineista. [[Immuunijärjestelmä|Immunojärjestelmän]] eli vastustuskykyjärjestelmän ohjaus on niiden keskeisin tehtävä.
Immunojärjestelmää ohjailevat sytokiinit voidaan jakaa toimintansa pääasiallisen luonteen perusteella viiteen pääryhmään: [[tuumorinekroositekijä]]t, [[interferoni]]t, [[interleukiini]]t, [[hematopoieettiset kasvutekijät]] ja muut kasvutekijät. Sytokiineja voidaan luokitella myös tuottajasolujensa mukaan. Esimerkiksi [[lymfosyytti]]en tuottamia sytokiineja kutsutaan lymfokiineiksi ja [[monosyytti]]en monokiineiksi.<ref name="Kauppinen">{{Kirjaviite|Tekijä=Kauppinen V, Kiviranta J, Laakso T, Mannermaa J-P, Nurmi T ja Saarela S|Nimike=Farmaseuttinen mikrobiologia, luku III, Yleisimmunologia|Julkaisija=Suomen Farmaseuttinen Yhdistys ry.|Vuosi=1996|Tunniste=ISBN 951-97538-0-X}}</ref>
==Tuumorinekroositekijät==
Rivi 10:
==Lääkekehityksen kohteena==
Sytokiinien ja niiden kaltaisten aineiden lääkkeellistä käyttöä hankaloittavat immunojärjestelmän herkkyys ja monimutkaisuus. Lisäksi ongelmia tuottavat havainnot, joiden mukaan syöpäsolut erittävät sytokiineja luultavasti omaksi edukseen, mikä herättää epäilyn joidenkin sytokiinien mahdollisesta osallisuudesta kasvaimen kehittymisessä.▼
▲Sytokiinien ja niiden kaltaisten aineiden lääkkeellistä käyttöä hankaloittavat immunojärjestelmän herkkyys ja monimutkaisuus. Lisäksi ongelmia tuottavat havainnot, joiden mukaan syöpäsolut erittävät sytokiineja luultavasti omaksi edukseen, mikä herättää epäilyn joidenkin sytokiinien mahdollisesta osallisuudesta kasvaimen kehittymisessä.<ref name="Kauppinen"/>
Muutamia sytokiinilääkkeitä tai sytokiineihin vaikuttavia lääkkeitä on kuitenkin jo saatu markkinoille. Alfa-interferoneita voidaan käyttää muun muassa [[hepatiitti|B- ja C-hepatiittien]] hoitoon, [[karvasoluleukemia]]an, [[Krooninen myelooinen leukemia|krooniseen myelooiseen leukemiaan]], [[Kaposin sarkooma]]an ja munuaissyöpään. Beeta-interferoneita käytetään [[MS-tauti|MS-taudin]] hoitoon. Gamma-interferonia käytetään vähentämään vaikeita [[infektio]]ita eräitä vaikeita sairauksia sairastavilla. ▼
Muutamia sytokiinilääkkeitä tai sytokiineihin vaikuttavia lääkkeitä on kuitenkin jo saatu markkinoille.<ref name="Kariaho">{{Kirjaviite | Tekijä = Kariaho E| Nimeke = Pharmaca Fennica 2009|Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Lääketietokeskus Oy| Tunniste = ISSN 0355-7472|
Etanersepti on tuumorinekroositekijöiden reseptorin fuusioproteiini ja se estää tuumorinekroositekijöiden vaikutuksia. Sitä käytetään [[nivelreuma]]n ja juveniilin [[artriitti|polyartriitin]] hoitoon. Infliksimabi ja adalimumabi ovat tuumorinekroositekijän [[monoklonaalinen vasta-aine|monoklonaalisia vasta-aineita]], jotka estävät tuumorinekroositekijän vaikutuksen. Infliksimabia käytetään nivelreumaan ja [[Crohnin tauti]]in. Adalimumabin käyttöaiheita ovat nivelreuma, [[psoriasis|nivelpsoriaasi]] ja selkärankareuma. ▼
▲
▲Etanersepti on tuumorinekroositekijöiden reseptorin fuusioproteiini ja se estää tuumorinekroositekijöiden vaikutuksia. Sitä käytetään [[nivelreuma]]n
Anakinra on interleukiini-1:n reseptorin [[antagonisti (lääketiede)|antagonisti]] ja sitä käytetään nivelreumaan.
Rivi 28 ⟶ 30:
==Lähteet==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Heino J ja Vuento M|Nimike=Biokemian ja solubiologian perusteet, 1. painos, 11. luku Tiedonsiirto solun sisällä ja solujen välillä|Julkaisija=WSOY Oppimateriaalit Oy|Vuosi=2007|Tunniste=ISBN 978-951-0-32563-6}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Kauppinen V, Kiviranta J, Laakso T, Mannermaa J-P, Nurmi T ja Saarela S|Nimike=Farmaseuttinen mikrobiologia, luku III, Yleisimmunologia|Julkaisija=Suomen Farmaseuttinen Yhdistys ry.|Vuosi=1996|Tunniste=ISBN 951-97538-0-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kariaho E| Nimeke = Pharmaca Fennica 2009|Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Lääketietokeskus Oy| Tunniste = ISSN 0355-7472|
www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
==Viitteet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Immuunijärjestelmä]]
| |||