Ero sivun ”Lars Nevanlinna” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kallear (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p tekstin rivityksen korjaus, ndash
Rivi 1:
'''Lars Theodor Neovius-Nevanlinna''' (vuoteen 1906 '''Neovius''', [[21. huhtikuuta]] [[1850]] – [[5. toukokuuta]] [[1916]]) oli suomalainen opettaja, [[matematiikka|matematiikan]] oppikirjojen tekijä ja [[suomenkielinen pikakirjoitus|suomenkielisen pikakirjoitusjärjestelmän]] kehittäjä. Hänen kirjoittamiaan matematiikan oppikirjoja käytettiin Suomen [[oppikoulu]]issa 1900-luvun alussa useiden vuosikymmenien ajan, ja hänen kehittämänsä pikakirjoitusjärjestelmä vakiintui ainoaksi suomenkieliseksi järjestelmäksi ja on edelleen käytössä.
'''Lars Theodor Neovius-Nevanlinna''' (vuoteen 1906 '''Neovius''', [[21. huhtikuuta]]
[[1850]] – [[5. toukokuuta]] [[1916]]) oli suomalainen opettaja, [[matematiikka|matematiikan]]
oppikirjojen tekijä ja [[suomenkielinen pikakirjoitus|suomenkielisen pikakirjoitusjärjestelmän]]
kehittäjä. Hänen kirjoittamiaan matematiikan oppikirjoja käytettiin
Suomen [[oppikoulu]]issa 1900-luvun alussa useiden vuosikymmenien ajan, ja
hänen kehittämänsä pikakirjoitusjärjestelmä vakiintui ainoaksi
suomenkieliseksi järjestelmäksi ja on edelleen käytössä.
 
==Elämä ja ura==
Rivi 15 ⟶ 9:
Tämän jälkeen hän lähti opiskelemaan Sveitsiin Zürichin teknilliseen yliopistoon [[ETH Zürich|ETH:hon]] yhdessä veljensä Edvard Neoviuksen kanssa, mutta palasi jo vuoden jälkeen takaisin Suomeen.<ref>Elfving, s. 111</ref>
 
Neovius opiskeli yliopistossa matemaattisia aineita, valmistui filosofian maisteriksi 1873 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1884. Hän toimi Helsingin ruotsalaisen reaalilyseon matematiikan opettajana vuodesta 1872, saksan kielen opettajana vuodesta 1875, sekä kouluhallituksen ylitarkastajana 1902&ndash;19141902–1914. Työnsä ohessa hän julkaisi useita matematiikan oppikirjoja.<ref name="sukukirja"/>
 
Neovius kehitti suomenkielisen pikakirjoitusjärjestelmän 1870-luvulla, järjesti pikakirjoituskursseja ja julkaisi pikakirjoituksen oppikirjan. Hän toimi [[Suomen Pikakirjoittajayhdistys|Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen]] puheenjohtajana 1905&ndash;19161905–1916.<ref name="sukukirja"/>
 
Neovius oli naimisissa Anna Lovisa Kristina von Törnen kanssa, ja heillä oli neljä lasta.<ref name="sukukirja"/>
Rivi 29 ⟶ 23:
==Fennomania==
 
Lars Neovius oli vahvasti suomenmielinen. Hän oli perustamassa [[Suomalaisen kansakoulun ystävät]] -nimistä yhdistystä vuonna 1889 ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana 20 vuotta, kunnes vuonna 1909 vetäytyi yhdistyksen toiminnasta heikentyneen terveytensä vuoksi. Yhdistys pyrki edistämään suomenkielisten kansakoulujen perustamista erityisesti ruotsinkielisille seuduille.<ref> Lehmusto 1930, s. 17–18, 154 ja 192</ref>
Lars Neovius oli vahvasti suomenmielinen.
Hän oli perustamassa [[Suomalaisen kansakoulun ystävät]] -nimistä
yhdistystä vuonna 1889 ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana 20 vuotta,
kunnes vuonna 1909 vetäytyi yhdistyksen toiminnasta heikentyneen
terveytensä vuoksi. Yhdistys pyrki edistämään suomenkielisten
kansakoulujen perustamista erityisesti ruotsinkielisille seuduille.<ref>
Lehmusto 1930, s. 17&ndash;18, 154 ja 192</ref>
 
[[J. V. Snellman]]in syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906, jolloin tuhannet suomalaiset suomalaistivat nimiään, otti Neovius käyttöön suomenkielisen [[Nevanlinna (nimi)|Nevanlinna]]-sukunimen yhdessä veljensä Oton ja kahden pikkuserkkunsa kanssa.<ref>Lehto 2001, s. 32</ref>
jolloin tuhannet suomalaiset suomalaistivat nimiään, otti Neovius
käyttöön suomenkielisen [[Nevanlinna (nimi)|Nevanlinna]]-sukunimen
yhdessä veljensä Oton ja
kahden pikkuserkkunsa kanssa.<ref>Lehto 2001, s. 32</ref>
 
Neovius-Nevanlinnan veljenpoika [[Rolf Nevanlinna]] kuvaa muistelmissaan setäänsä järkähtämättömäksi periaatteen mieheksi, josta ei puuttunut fanaattisuuttakaan, ja joka ajautui kiivaisiin väittelyihin joidenkin matematiikan pedagogien kanssa.<ref>Nevanlinna R., s. 14</ref>
setäänsä järkähtämättömäksi periaatteen mieheksi, josta ei puuttunut
fanaattisuuttakaan, ja joka ajautui kiivaisiin väittelyihin joidenkin
matematiikan pedagogien kanssa.<ref>Nevanlinna R., s. 14</ref>
 
Myös pikakirjoittajayhdistyksessä Neovius-Nevanlinnan mielipiteistä aiheutui erimielisyyksiä. Kun hänet valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1905, useimmat yhdistyksen ruotsinkielisistä jäsenistä erosivat ja perustivat oman yhdistyksen.<ref>Kallioniemi, s. 222</ref>
aiheutui erimielisyyksiä. Kun hänet valittiin yhdistyksen
puheenjohtajaksi vuonna 1905, useimmat yhdistyksen ruotsinkielisistä
jäsenistä erosivat ja perustivat oman yhdistyksen.<ref>Kallioniemi, s. 222</ref>
 
==Matematiikan oppikirjat==
 
Neovius-Nevanlinna kirjoitti useita matematiikan oppikirjoja sekä ruotsiksi että suomeksi. 1900-luvun alun matematiikan opetus Suomen oppikouluissa perustui paljolti juuri hänen kirjoihinsa. Kirjojen myöhempiä painoksia toimittivat Larsin veli Otto Nevanlinna sekä tämän kuoltua Oton poika Rolf Nevanlinna. Kirjoja pidettiin johdonmukaisina mutta vaativina. Uusia, helpompina pidettyjä kirjoja ilmestyi 1930-luvulla, ja vähitellen ne alkoivat syrjäyttää Neovius-Nevanlinnan kirjoja.<ref>Lehto 2004, s. 397</ref>
Neovius-Nevanlinna kirjoitti useita matematiikan oppikirjoja sekä
ruotsiksi että suomeksi. 1900-luvun alun matematiikan opetus Suomen
oppikouluissa perustui paljolti juuri hänen kirjoihinsa. Kirjojen
myöhempiä painoksia toimittivat Larsin veli Otto Nevanlinna sekä tämän
kuoltua Oton poika Rolf Nevanlinna. Kirjoja pidettiin johdonmukaisina
mutta vaativina. Uusia, helpompina pidettyjä kirjoja ilmestyi
1930-luvulla, ja vähitellen ne alkoivat syrjäyttää Neovius-Nevanlinnan
kirjoja.<ref>Lehto 2004, s. 397</ref>
 
==Teoksia==
Rivi 75 ⟶ 46:
*Om figurers likformighet, 1900
*Verranto-oppi, 1902
*Alkeisgeometrian oppikirja I&ndash;III–II, 1902
*Elementarkurs i geometri, 1903
*Algebran oppikirja I&ndash;III–II, 1908&ndash;19101908–1910
*Trigonometria, 1911
<ref>Kuka kukin oli</ref><ref name="sukukirja"/>
Rivi 84 ⟶ 55:
*{{kirjaviite
| Tekijä = Elfving, Gustav
| Nimeke = The History of Mathematics in Finland 1928&ndash;19181928–1918
| Vuosi = 1981
| Julkaisupaikka = Helsinki
Rivi 105 ⟶ 76:
*{{kirjaviite
| Tekijä = Lehmusto, Heikki
| Nimeke = Kappale suomalaista sivistyshistoriaa. Suomalaisen kansakoulun ystävät 1889&ndash;19291889–1929
| Vuosi = 1930
| Julkaisupaikka = Helsinki
Rivi 161 ⟶ 132:
*{{kirjaviite
| Nimeke = Uusi sukukirja III
| Vuosi = 1952&ndash;19701952–1970
| Julkaisija = Otava
}}