Ero sivun ”Urukagina” versioiden välillä

[[Lagash|Lagashin]] kaupungin kunonhaskuningas n. 2400 eaa. Historiantutkijoiden laatiman niin sanotun [[lyhyt kronologia|lyhyen kronologian]] mukaan Urukagina olisi hallinnut Lagashissa noin 2380 – 2360 eaa.

Tuohon aikaan kaupunkivaltion maallinen johto riisti kansaa ja osin papistoakin,
ja osin papisto riisti kansaa kovalla verotuksella ja muilla maksuilla.

Urukaginaa pidetään uudistajana, koska hän vähensi virkamiesten kansaan kohdistamaa riistoa. Urukagina kaappasi vallan luultavasti papiston tuella, rajoitti ylimystön ja papistonkin harjoittamaa verotusta ja muuta mielivaltaa<ref>Otavan suuri maailmanhistoria osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Otava 1982</ref>. Luultavasti Urukaginan uudistukset olivat käytännössä osittaisia ja lyhytaikaisia. Urukagina kukistui, kun Lagashin vihollinen [[Umma|Umma]] hyökkäsi sinne kuningas [[Lugalzaggesi|Lugalzaggesin]] johdolla.

Sumerilaisten savitaulujen mukaan Lagashin jumala [[Ningirsu]] käski Urukaginan uudistamaan [[Lagashin]] kaupunkivaltion yhteiskuntaa<ref name="Grimberg_1980_1_360">Kansojen historia, 1, osa, Carl Climberg, WSOY 1980, s 360, s 361</ref>mm. vähentämällä viranomaisten kansaan kohdistamia ankaria maksuja, lahjuksia ja veroja sekä vähentämällä pappien ja virkamiesten etuoikeuksia ja lieventämällä mielivaltaista hallintoa. Urukagina pienensi byrokratiaa<ref>Bjöl 1982, 2. osa, s 176</ref> vähentämällä tarkastajien tarkastajia, jotka kiskoivat kansalta maksuja eri toimenpiteistä. Urukagina vapautti vangit. Hän julisti että mahtava ei saisi enää sortaa orpoa ja leskeä.

Pappien, paimenten ja kalastajien asema koheni, papiston ja käsityöläisten palkat nousvatnousivat. Toisaalta myös papit olivat kiskoneet hautajaisista ja sielunhoidosta kohtuuttomia menoja. Rikkaat eivät enää pystyneet pakottamaan kansalaisia luovuttamaan talonsa mitättömän pientä korvausta vastaan. Urukagina käski, ettei köyhän tarvinnut suostua rikkaan ehdottamaan kauppaan ilman asianmukaisia maksuja. Urukagina puhui mielivaltaa, murhaamista ja ihmisten omaisuuden riistoa vastaan.

Vaikka Urukaginan sanotaan olleen kansan mies ja sen takia kaapanneen vallan, todellinen vallankaappauksen organisoija oli luultavasti papisto, jonka etuja kaupunkia johtanut maallinen pappisruhtinas oli polkenut<ref>Bjöl 1982, s 176</ref>. Pappien valtaan nostama Urukagina kutsui uudistuksiaan aiempien jumalan aikojen palauttamiseksi, ei uudistuksiksi.

Vaikka Urukaginsan sanotaan olleen kansan mies ja sen takia kaapanneen vallan, todellinen vallankaappauksen organisoija oli luultavasti papisto, jonka etuja kaupunkia johtanut maallinen pappisruhtinas oli polkenut<ref>Bjöl 1982, s 176</ref>. Todellisuudessa UrukaginnaUrukaginan uudistukset lienevät jääneen varsin vähäisiksi, ja vanhoihin

tapoihin palattiin varsin pian. Tähän viittaaurukaginaviittaa Urukaginan kuningattaren shagshaginShagshagin arkisto, joka ei eroa aiempien haaremipalatsien arkistoista<ref>Bjöl 1982, s 176</ref><ref name="Grimberg_1980_1_360"/>.