Ero sivun ”Sastamala (pitäjä)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Sastamala''' oli [[1200-luku|1200-luvulla]] suuri [[kirkkopitäjä]], jonka seurakuntakirkkoon (luultavasti) nykyisen [[Sastamalan kirkko|Sastamalan kirkon]] paikalle vaelsi seurakuntaa [[Pohjanmaa]]lta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet erilaisia puisia kirkkoja ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan harmaakivisen [[Sastamalan kirkko|Sastamalan kirkon]] rakentamista [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkkopitäjä ulottui "''[[Näsijärvi|Näsijärvestä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] ja nykyisen [[Vammala]]n seuduilta [[Pohjanmaa]]n lakeuksien rajoille asti''". Siihen kuului myös koko pohjoinen [[Satakunta]]. Tästä kirkkopitäjästä muodostuivat alueen myöhemmät seurakunnat. Muistona Sastamalan pitäjän vanhoista eräomistuksista on myös Pohjanlahden rannalla sijaitsevan [[Merikarvia]]n ruotsinkielinen nimi [[Sastmola]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Salo, Unto | Nimeke =Kotimaakuntamme Satakunta | Vuosi =1999 | Luku = | Sivu =42-44 | Selite = | Julkaisupaikka =Pori | Julkaisija =Satakuntaliitto | Kieli = }}</ref>
Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen [[1400-luku|1400-luvulla]]. Ala-Sastamalan alueesta kehittyivät myöhemmin [[Tyrvää]], [[Vammala]], [[Kiikoinen]] ja [[Kiikka]]. [[Pietari Brahe]]n aikoina [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli [[Mouhijärvi]], joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. Viimeisenä itsenäistyi [[Suoniemi]] vuonna 1908.
Ennen Sastamalan kirkkopitäjää oli arkeologi [[Unto Salo]]n mukaan olemassa kaksi rautakautista muinaispitäjää, [[Karkku]] ja "Tyrvää" (jälkimmäisen alkuperäisestä nimestä ei ole tietoa).<ref>Salo, Unto: Ajan ammoisen oloista. Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008, s. 367-370.</ref>
| |||