Ero sivun ”Diogenes Laertios” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: no:Diogenes Laertios
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Samoin myös nimen ”Laertios” alkuperä on epävarma. Stefanos viittaa häneen eräässä kohdassa ”Diogenes Laerteslaisena”,<ref>Stefanos Byzantionlainen: ''Kholleidai''.</ref> mikä viittaisi siihen, että Diogenes olisi ollut kotoisin jostain Laertes-nimisestä kaupungista, kenties [[Kaaria]]n tai [[Kilikia]]n tuon nimisistä kaupungeista. Toinen selitys, jota on ehdotettu on, että jollain hänen esivanhemmistaan olisi ollut roomalainen Laertiuksen sukuun kuulunut suojelija.<ref>{{SmithDGRBM | Osa=1 | Sivu=1022}}</ref> Tuoreemman teorian mukaan ”Laertios” on lempinimi, jolla hänet on erotettu antiikin muista Diogenes-nimisistä. Nimi olisi peräisin homeerisesta epiteetistä ''Diogenes Laertiade'' (”Zeus-syntyinen Laerteen poika”), jolla ''[[Odysseia]]ssa'' viitataan [[Odysseus|Odysseukseen]].<ref>Homeros: [http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Hom.+Od.+5.203&fromdoc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0135 ''Odysseia'' V.203]: ”{{polytoninen|διογενὲς Λαερτιάδη, πολυμήχαν᾽ Ὀδυσσεῦ}}” (''diogenes Laertiadē polymēkhan' Odysseu''); Otto Mannisen suomennoksessa "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo".</ref><ref name="Long">{{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laërtius; Long, Herbert S. (toim.) | Luku=Introduction | Sivu=xvi | Vuosi=1972 | Nimeke=Lives of Eminent Philosophers | Selite=Volume 1 | Julkaisija=Loeb Classical Library}}</ref>
 
Mikäli Diogeneen kotikaupunki ei ole joku Laertes-nimisistä kaupungeista, paikka on tuntematon. Erääseen Diogeneen teoksen kohtaan<ref name="DL IX.109.">DL IX.109.</ref> perustuen on ehdotettu, että hänen kotipaikkansa olisi ollut [[Bithynia]]n [[Nikea|Nikaia]].<ref>''[[Routledge Encyclopedia of Philosophy]], Volume 4'', (1998), s. 86.</ref>
 
== Teokset ==
Rivi 16:
Diogenes tunnetaan lähes ainoastaan pääteoksestaan ''[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]]'' (''Βίοι και γνώμαι των εν φιλοσοφία ευδοκιμησάντων'', ''Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn''), johon on koottu sekalaista elämäkerta- ja [[doksografia|doksografista]] aineistoa sekä anekdootteja kaikista merkittävistä antiikin ajan kreikkalaisista filosofeista, mukaan lukien mm. [[Thales]], [[Sokrates]], [[Platon]], [[Aristoteles]], [[Diogenes Sinopelainen|Diogenes]], [[Zenon Kitionilainen]], [[Pythagoras]] ja [[Epikuros]]. Diogenes ei itse ollut varsinaisesti filosofi, ja hänen teoksensa on kritiikitön ja sisältää paljon suoranaisia legendoja. Silti se on ainoita lähteitä monien kirjassa mainittujen filosofien elämään ja opetuksiin. [[Michel de Montaigne]] totesikin toivovansa, että yhden Laertioksen sijasta hänen kaltaisiaan olisi ollut tusina.<ref>Montaigne, ''Essays'' II.10 [http://www.uoregon.edu/~rbear/montaigne/2x.htm "Of Books"].</ref>
 
Diogeneen omasta ajattelusta tiedetään yhtä vähän kuin hänen elämästään. On ehdotettu, että hän olisi ollut [[epikurolaisuus|epikurolainen]] tai [[pyrrhonismi|skeptikko]]. Näkemystä epikurolaisuudesta puoltaa se, että hän puolustaa Epikurosta<ref>DL X.3-12.</ref> ja on kuvannut epikurolaisia oppeja laajalti teoksensa kymmenennessä kirjassa, ottaen mukaan kokonaisia teoksia Epikurokselta. Näkemystä skeptisyydestä on tuettu sillä, että Diogenes osoittaa koulukuntien oppien suhteen puolueettomuutta skeptikkojen tyyliin ja on seurannut skeptisistisen koulukunnan historiaa muita kouluja pidemmälle. Eräässä kohdassa hän vaikuttaa jopa viittaavan skeptikoihin ”meidän koulunamme”.<ref> name="DL IX.109.<"/ref> Toisaalta suurin osa näistä seikoista voidaan selittää sillä, että Diogenes on kopioinut lähteitään suoraan ja kritiikittömästi. Näin on mahdotonta sanoa, että hän olisi kannattanut jotain tiettyä koulua, ja hän vaikuttaa yleensäkin olevan kiinnostuneempi filosofien elämäkertojen yksityiskohdista kuin filosofisista opeista.<ref>Long 1972, s. xvii-xviii.</ref>
 
Nykytutkimuksessa Diogeneen teoksen antamiin todistuksiin suhtaudutaan usein varovaisesti. Herbert S. Long toteaa, että Diogenes on saavuttanut omia ansioitaan suuremman merkityksen siksi, että monet [[primäärilähde|primäärilähteet]] ja varhaisemmat sekundaarilähteet ovat kadonneet, jolloin Diogeneen teos on päätynyt merkittävimmäksi kreikkalaisen filosofian historian välittäjäksi nykyaikaan.<ref>Long 1972, s. xix.</ref>