Ero sivun ”Lehtikulta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. [[Keskiaika|Keskiajalla]] lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> sekä pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. [[Veistos]]ten, patsaiden ja [[dekoraatio]]iden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten [[pyhimyskehä]]t tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. [[Ikoni]]t ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikullalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei yleensä tehdä lehtikullan avulla.
 
==Lehtikulta nykytaiteessauudemmassa taiteessa==
 
Monet nykytaiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muita lehtimetalleja viime vuosikymmeninä. Suomessa sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. [[Antti Tanttu]] tunnetaan kankaalle liimatuista puupiirrosvedoksistaan, joihin on lisätty usein lehtikultausta.<ref>[http://www.tampere.fi/sarahilden/nayttely/aiemmat/tanttu.html Sara Hildén -museon tiedote Antti Tantun näyttelystä.] Viitattu 14.8.2009.</ref> [[Harri Leppänen]] on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin [[Teija-Tuulia Ahola]], joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja<ref>[http://www.tampere.fi/vapriikki/media/kerrostie.html Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta ''Kerrostumia''] Viitattu 14.8.2009.</ref> ja tehnyt installaatioita kullatuista kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.<ref>[http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/ttahola.html Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref><ref>[http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_5-08/kritiikit_5-08?96_a=comments&96_m=131 Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref> Samoin veistoksissa käytetään lehtikultaa, joka muuttaa myös ready made -esineiden ilmettä oleellisesti. Esimerkiksi virolaisella [[Leonhard Lapin]]illa on runsaan kymmenen ready-made-esineen ''Installaatio'' (2008–2009), jossa hän muuntaa kotimaansa talonpoikaiskulttuurin puuesineitä petsivärin ja lehtikullan avulla yleviksi uusiksi esineiksi.<ref>[http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/nayttelyt/66079.html Turun Sanomien kritiikki Lapinin näyttelystä Wäinö Aaltosen museossa.] Viitattu 14.8.2009.</ref>
 
Myös [[Wäinö Aaltonen]] suosi lehtikultausta puuveistoksissaan, jotka usein olivat kubistisia tai pelkistettyjä.<ref name="henkilöhistoria">[http://www.turkuamk.fi/Public/?contentid=60157&nodeid=10904 Wäinö Aaltosen museo: Wäinö Aaltonen Henkilöhistoria]</ref>
 
==Lehtikulta elintarvikkeissa==