Ero sivun ”Matti Visanti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäyksiä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28:
Lopetettuaan opiskelunsa Visanti muutti [[Vaasa]]an, jonne hänen perheensä oli myös muuttanut, Isak August Björklundin saatua viran [[Mustasaari|Mustasaaren]] kirkkoherrana. Vaasassa ei ollut tarjolla arkkitehdin töitä, niinpä Visanti keskittyi enemmän kuvataiteisiin. Hän toimi kirjankuvittajana Oulun Lyseosta tuttujen kirjailijoiden [[Kyösti Wilkuna]]n ja [[V. A. Koskenniemi|V.A. Koskenniemen]] teoksiin. Visanti suunnitteli myös [[Vaasan merkki|Vaasan mallin]] postimerkin [[Vaasan senaatti|Valkoisen Suomen senaatille]] vuonna 1918.<ref name=makela />
Vuonna 1916 Visanti perusti yhdessä arkkitehti [[Artturi Helenius|Artturi Heleniuksen]] ja rakennusmestari [[Hugo Myntti|Hugo Myntin]] kanssa arkkitehtuuritoimiston Björklund-Helenius-Myntti Vaasaan. Artturi Helenius jäi pois toimistosta vuonna 1918, jolloin toimiston nimeksi muutettiin Björklund & Myntti. 1920-luvun alkupuolella myös Hugo Myntti vetäytyi toimistosta. Toimistossa harjoittelijoina ovat toimineet sellaiset kuuluisat arkkitehdit kuin [[Alvar Aalto]] ja [[Göteborg]]in kaupunginarkkitehti [[Sten Branzell]]. Visannin arkkitehtuuri edustaa pääasiassa [[1920-luvun klassismi|1920-luvun uusklassismia]] ja hän luopui arkkitehtuurista 1930-luvulla [[funktionalismi]]n saatua määräävän aseman arkkitehtuurissa. Arkkitehtina Visanti oli kuitenkin hyvin tuottelias. Visannin suunnittelemia rakennuksia löytyy pääasiassa [[Etelä-Pohjanmaa]]lta. <ref name=makela /> Arkkitehtina hän työskenteli vuosina 1916–1932. <ref name="Teuvo Termonen s.163">Teuvo Termonen s.163</ref>
Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Kuvituksista tärkeimmäksi nousi [[Kalevala]]n kuvittaminen. Visanti onkin ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Hän aloitti Kalevalan kuvituksen tekemisen jo 1920. Samoihin aikoihin [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ilmoittanut, ettei ehkä saisi Kalevalan kuvitustaan valmiiksi. Koru-Kalevala, jonka ulkoasun Gallen-Kallelan oli suunnitellut julkaistiin [[1922]], mutta kokonaan kuvitettua Kalevalaa Gallen-Kallela ei koskaan saanut valmiiksi. Koru-Kalevalan julkaisemisen myötä [[WSOY]] irtisanoi sopimuksensa Kalevalan kuvittamisesta Visannin kanssa. Akseli Gallen-Kallela kuoli 1931 ja Kalevalan 100-vuotisjuhlia vietettäisiin 1935, mikä sai Visannin tarttumaan uudelleen Kalevalan kuvitustyöhön. Visanninkaan kuvitus ei kuitenkaan valmistunut 100-vuotisjuhliin. Kalevalan kuvittamisesta oli tullut hänelle kuitenkin jo lähes pakkomielle ja vuosina [[1934]]–[[1937]] hän työskenteli kuvituksen parissa hyvin intensiivisesti, vaikkei teosta ollut kukaan lupautunut kustantamaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Lopulta vuonna [[1938]] kuvitetun Kalevalan julkaisi Kustannusosakeyhtiö Kalevala, jonka oli perustanut Visannin ystävä vaasalainen kauppaneuvos ''Frithjof Tikanoja''.
<ref name=makela />
Paitsi kirjankuvittajana on Visanti tullut tunnetuksi myös monista muistomerkeistään. Ensimmäinen merkittävä Visannin suunnittelema muistomerkki on [[Napuen taistelu]]n muistomerkki [[Isokyrö]]ssä vuodelta 1917. Muistomerkkien, sankaripatsaiden ja kuvitusten lisäksi monista taidemuseoista löytyy Visannin grafiikkaa, maalauksia ja piirustuksia. Postikortteja häneltä tiedetään vain yksi tai kaksi kappaletta. <ref
Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 1957, samana vuonna jolloin hän kuoli.
| |||