|
==Sargon Suuri==
:Pääartikkeli: ''[[Akkadin Sargon]]''
[[Kuva:Orientmitja2300aC.png|thumb|right|200px|Mesopotamian seudun karttaa Sargon I:n aikoihin.]]
Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä, ja esimerkiksi Alusarsid, Sumerin suurkuninkaan [[Lugalzaggesi]]n aikalainen, valloitti lyhyeksi aikaa [[Elam]]in ja Barahin.
Akkad oli tai pyrki olemaan aina suurvalta.
Sargon Suuri, ''Šarru-Keenu'' tai ''Šarru-kin'', 'oikea kuningas' tai 'laillinen kuningas' (lyhyen kronologian mukaan 2334 eaa. – 2279 eaa.), oli taitava sotapäällikkö ja valloitti suuren imperiumin.
Hänen kerrotaan olleen syntyjään ylipapittaren lapsi, joka oli laskettu asfaltilla tiivistetyyn koriin Eufratin vietäväksi<ref>Ihmiskunna värikkäät vaiheet, WSOY 1971, osa 1,Ransk alkuteos Connaissance de l-histoire,teokselle ei ole isbn-tunnusta, sivu 16</ref>. Sieltä hänet pelasti eräs puutarhuri. Tämäntyyppistä tarinaa kerrotaan myös Raamatussa Mooseksen varhaislapsuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1 | Sivu =310–311 | Selite= | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971 | Tunniste= }}</ref> Aikuisena Sargon nousi Kišin kuninkaan Urzababan juomanlaskijaksi ylimystöön. Jonkin ajan kuluttua Sargon kaappasi vallan ottaen nimen Sargon, joka tarkoittaa 'oikea kuningas'.
Sargonin tehokas armeija sai voittoja taistelukentillä. Tämän uskotaan johtuneen siitä että Kišin seemiläisillä sotajoukoilla oli aseistus sumerilaisia liikkuvampaa ja kevyempää. Akkadilaisten menestys perustui mm. jousiin ja tehokkaisiin armeijoihin sekä nopeisiin sotavaunuihin.
Sumerilaisten aseistus oli huonoa; heillä oli hitaita sotavaunuja ja keihäitä sekä sotakirveitä aseina. Sumerilaisilla oli raskaita kilpirivien suojaamia hopliittifalangeja ja nelipyöräisiä sotavaunuja, pitkiä keihäitä, kilpiä ja vaunuja. Kishin seemiläisillä oli jousia, nuolia, tapparoita ja sotakirveitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria | Sivu =310– | Selite= | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971 | Tunniste= }}</ref>
Ensin Sargon kukisti eteläisen Mesopotamian eli [[Sumer]]in, jota hallitsi Urukista käsin alkujaan Ummasta kotoisn oleva Lugalzaggesi. Sargon valtasi itäisen [[Elam]]iin ja valtasi Persianlahden Tilmunin saaren, joka on luultavasti nykyinen Bahrain. Sargon suuntasi valloitusretkensä pohjoiseen ulottaen valtansa [[Assyria]]an ja [[Syyria]]an [[Aleppo]]n lähellä sijaitsevaan [[Ebla]]an asti ja ehkä osaan [[Turkki]]a.
Sargon valtasi läntisessä Pohjois-Irakissa sijainneen [[Mari]]n, [[Libanon]]in [[Amanusvuoret]] joilta sai [[seetri]]puuta sekä Etelä-Turkin [[Taurusvuoret]], joilta sai hopeaa. Laivasto valtasi kuparilähten Kyproksen. Sargon pyrki valloituksillaan turvaamaan kauppareitit Mesopotamiaan.
Myös idässä Lounais-Iranissa sijaitseva [[Elam]] valloitettiin. Amurru lännessä ja Subartu pohjoisessa joutuivat Akkadin sotaretkien kohteeksi. Sargon perusti oman pääkaupungin Akkadiin luultavasti [[Sippar]]in ja Kišin välille. Aikaisemmin oltiin sitä mieltä, että vasta Sargon olisi aloittanut Mesopotamian alueen laajenemisen, mutta nyt ollaan sitä mieltä, että Sargon jatkoi siitä, mihin Lugalzaggesi jäi. Myös Lugalannemudu (2490–2400 eaa.) oli valloittanut suuren valtakunnan.
Aikaisemmin suurkuninkaita kutsuttiin "Kišin kuninkaiksi", mutta Sargon I Suuri julistautui "neljän maailmanäären kuninkaaksi". Akkadia pidetään ensimmäisenä aitona valtiona Lähi-idässä. Sargon siirsi pääkaupunki Akkadiin eli Agadeen, joka oli alussa vain pieni kylä. Sargon loi ensimmäisen, noin 5400 miehen vahvuisen, pysyvän, kasarmeihin sijoitetun armeijan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimike=Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1 | Sivu =311– | Selite= | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1971 | Tunniste= }}</ref>
Akkadin valtakunta merkitsi lopun alkua sumereille ja seemiläisten esiinmarssia. Akkadin kielestä tuli Mesopotamian virallinen kieli. Nuolenpääkirjoitus sovellettiin kokonaisuudessaan akkadiin. Mesopotamian kulttuurista tuli kaksikielinen. Sumerilaiset eivät olleet lainkaan kuuliaisia Akkadin alamaisia, vaan kapinoivat. Sargon yritti turhaan istuttaa Sumeriin pääjumala Dagania. Kuningas hankki suurtiloja ja edisti merikauppaa. Sargon arvosti Sumerin korkeata kulttuuria.
Sargon kukisti kapinoita vanhoilla päivillään kaikkialla maassaan ja mm. Subartussa.
== Naram-Sin ==
| 