Ero sivun ”Town-luokka (risteilijä, 1910)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Elo (keskustelu | muokkaukset)
p kh, typo
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo ensimmäisessä maailmansodassa palvelleesta Britannian Kuninkaallisen laivaston kevyt risteilijäluokasta. Muita Town-luokkia [[Town-luokka]].}}
[[Kuva:HMS Chester (1915).jpg|thumb|250px|Town-luokan risteilijä HMS Chester.]]
'''Town-luokka''' oli [[Royal Navy|Britannian Kuninkaallisen laivaston]] ja [[Australian laivasto]]n [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] palvellut kevyt risteilijäluokka, jonka muodosti viisi alaluokkaalaluokkaa ja yhteensä kaksikymmentäyksi alusta. Alukset oli suunniteltu merireittien valvontaan [[Brittiläinen imperiumi|brittiläisen imperiumin]] osien välillä. Ne oli alun perin luokiteltu toisen luokan risteilijöiksi.
 
== Bristol-luokka ==
Bristol-luokan viisi alusta tilattiin osana vuoden 1909 laivasto-ohjelmaa, ja ne otettiin palveluskäyttöön vuoden 1910 lopulla. Alukset olivat 138 metriä pitkiä, ja niiden uppouma oli 5300 tonnia. Alusten mataluus korjattiin seuraavissa luokissa.
 
Luokan alusten pääaseina oli kaksi kuuden tuuman tykkiä, joista toinen oli sijoitettu keulaan ja toinen perään. Apuaseina oli kymmenen nelituumaista yksittäin torneihin asennettuina. Ilmatorjunta-aseistuksena aluksilla oli neljä kolminaulaista tykkiä ja neljä Maxim-konekivääriä.
 
Ensimmäisen maailmansodan aikana aluksille asennettiin yksi kolmen tuuman QF 20 cwt -tykki.
 
== Weymouth-luokka ==
Weymouth-luokan neljä alusta tilattiin osana vuoden 1910 laivasto-ohjelmaa, ja ne otettiin palveluskäyttöön 1911-1912. Alukset poikkesivat edeltäneestä luokasta ainoastaan hieman. Aluksille asennettiin kahdeksan kuuden tuuman tykkiä ja niiden apuaseina oli neljä kolmennaulan tykkiä.
 
Luokan alukset kokivat sodan aikana runsaasti muutoksia. Aluksille muun muassa asennettiin kolmen tuuman QF -ilmatorjuntatykki. Samoin luokka oli ensimmäinen, jolle asennettiin lentokoneet, vaikkakin ainoastaan lentoonlähtolentoonlähtö oli mahdollista.
 
== Chatham-luokka ==
Rivi 21:
 
== Birmingham-luokka ==
Birmingham-luokan neljä alusta tilattiin osana vuoden 1912 laivasto-ohjelmaa ja ne otettiin palvelukseen 1914. Luokan aluksista yksi siirrettiin Australian laivastolle. Luokan alukset olivat toisinto edeltäneestä Chatham-luokasta lukuun ottamatta toisen 6 tuuman tykin asentamista etukannelle tulivoiman kasvattamiseksi keulan suuntaan. Lisäksi keulnakeulan kulmaa muutettiin roiskeiden vähentämiseksi.<ref>Conway's s. 54</ref>
 
== Birkenhead-luokka ==
[[Kreikan laivasto]]n brittiläinen esikuntapäällikkö [[kontra-amiraali]] Sir [[Mark Kerr]] ehdotti 1912 ajanmukaisen laivueen luomista pitkien rannikkojen sekä suuren kauppalaivaston suojaksi. Kerrin ehdotus sisälsi hävittäjiä sekä sukellusveneitä suojaamaan saaristoa sekä niiden tueksi ilmavoimat tiedustelijoiksi ja kevyet risteilijät tykistöaluksiksi tukemaan maavoimia. Tästä kaukonäköisestä esityksestä huolimatta Kreikan hallitus päätti tilata Saksasta taisteluristeilijän ja Ranskasta taistelulaivan. Tilauksista huolimatta 1914 alussa tehtiin uusi tilaus Britannialle kahdesta risteilijästä ja neljästä hävittäjästä. Tilaus kohdistettiin vastaperustetulle Coventry Syndikaatille, joka oli John Brownin, Fairfieldin, [[Cammell Laird]]in ja Coventry Ordnance Worksin liittoutuma.<ref name="Conway_58">Conway's s. 58</ref>
 
Risteilijät perustuivat Chatham- ja Birmingham-luokkien aluksiin, mutta niiden pääaseiksi valittiin Coventry Ordnance Worksin 5,5 tuuman 50 kaliiperin tykit. Tykit olivat noin 13 cwt:tä keveämpiä kuin Kuninkaallisen laivaston käyttämät 6 tuuman Mk XII -tykit, jolloin niitä voitiin asentaa kymmenen. Tykkien 85 -paunaiset kranaatit olivat helpompia käsitellä, mikä lisäsi tulinopeutta ja niiden kantama ja läpäisykyky olivat ainoastaan hieman heikommat kuin kuusituumaisilla. Toinen uudistus oli 12 -naulaisten ilmatorjuntatykkien asentaminen, jolloin aluksista tuli maailman ensimmäiset ilmatorjunta-asein varustetut pinta-alukset. Nopeusvaatimuksen (26,5 solmua) täyttämiseksi alukset muutettiin puhtaasti öljyä polttaviksi.<ref name="Conway_58"/>
 
Kreikan hallitus maksoi alusten varustamista alkuvuoteen 1915, jolloin ''Antinavarhos Kontoutiotis'' oli laskettu vesille ja brittihallituksen toiveet nopeasta voitosta oli haihtuneet. Amiraliteetin hankintaosastonpäällikkö suositti, että hallitus lunastaisi puolivalmiit alukset sekä 38 kappaletta 5,5 tuuman tykkejä ammuksineen. Aluksille määrättiin uudet nimet ja määräys lähetettiin Cammell Lairdille siirtää piirustukset ja suunnitelmat.<ref name="Conway_58"/>