Ero sivun ”Juhani Raattamaa” versioiden välillä

'''Juhani''' (''Johan'') ''' Raattamaa''' (myös '''Raattama''') ([[12. syyskuuta]] [[1811]] [[Kaaresuvanto]] - [[7. maaliskuuta]] [[1899]] [[Saivomuotka]]) oli [[lestadiolaisuus|lestadiolaisuuden]] ensimmäisiä [[maallikkosaarnaaja|maallikkosaarnaajia]] ja [[Lars Levi Laestadius|Lars Levi Laestadiuksen]] läheinen työtoveri.

Juhani Raattamaa syntyi [[Ruotsi]]ssa [[Kaaresuvanto|Kaaresuvannon]] pitäjässä 12.9. syyskuuta [[1811]]. Vanhemmat olivat pienviljelijöitä. Heidän perheeseensä syntyi kuusi lasta. Veljeksistä Pekasta, Juhanista ja Erkistä tuli myöhemmin lestadiolaissaarnaajia.

Hän asui samalla paikkakunnalla, jolla [[Lars Levi Laestadius]] toimi pappina ja tutustui tähän ollessaan 18-vuotias. Hän kävi Laestadiuksen pitämillä ehtoollisilla. Laestadius valitsi Raattamaan [[katekeetta|katekeetaksi]] vuonna [[1830]] pitämään katekismuskoulua lapsille. Laestadius kirjoittaa uudesta katekeetastaan näin: ''"Jollei tuota kirottua viinaa olisi ollut saatavissa, niin olisi Raattamaa jo siihen aikaan ollut koko Lapinmaan etevin katekeetta. Mutta mainittu myrkky pilasi kokonaan miehen"''.<ref name="zidbeck">Zidbeck 1985:, s. 16.</ref> Raattamaa kirjoittaakin myöhemmin ikävuosien 24:stä 30:neen olleen ''"häpeällisten töiden sumentamaa aikaa"''.<ref name="zidbeck"/>

Myöhemmin Raattamaa vapautettiin koulunopettajan toimesta ja ylennettiin koulumestariksi ja hän alkoi saarnata ympäri [[Lappi]]a. Hän saarnasi koulumestarin ominaisuudessa yhteistyössä Laestadiuksen kanssa ja kävi tämän luona noin kahdesti vuodessa kertomassa toiminnastaan. Raattamaa vietti koulumestarin matkoilla viikkoja ja jopa useita kuukausia. Hänestä tulikin varsin tunnettu saarnaaja lestadiolaisten keskuudessa. Juhani Raattamaata on kutsuttu Perä-Pohjolan Paavaliksi ja Pohjolan suurimmaksi maallikkosaarnaajaksi. Raattamaa kirjoitti paljon kirjeitä heränneille ja Laestadiuksen kuoleman jälkeen häneltä kysyttiin neuvoja erilaisiin asioihin. Hän osasi Raamattua hyvin. Kirjeitä häneltä on säilynyt runsaat 300.

Raattamaa yritti estää viimeisinä elinvuosinaan jo alkanutta hajaantumiskehitystä siinä kuitenkaan onnistumatta. Lestadiolaisuus hajaantui hänen viimeisinä vuosinaan esikois-ryhmään ja vanhoillislestadiolaiseen ryhmään. Raattamaan opetus ja toiminta on ollut niin moniselitteistä, että useampi lestadiolaisryhmä voi katsoa noudattavansa hänen näkemyksiään.{{lähde?}} Raattamaan auktoriteettiasemasta Erkki-Antti Juhonpietin mielessä on osoituksena hänen kirjeensä. [[Erkki Antti Juhonpieti]] varoittaa kirjeessään [[Norja]]an ottamasta vastaan saarnaajia, jotka eivät ole yhteistyössä Juhani Raattamaan ja muiden lestadiolaissaarnaajien kanssa: ''"Älkää ottako muukalaisia ääniä vastaan, vaikkapa kuinka kauniilta kuulostaisit, sillä te tiedätte, että Juhani Raattamaa on jälkeen Laestadiuksen säilyttäny puhtaan opin hänen työkumppaneittensa kanssa."'' Näitä lestadiolaisuudessa yleisesti hyväksyttyjä seurakuntavanhimpia olivat Raattamaan lisäksi [[Erkki Antti Juhonpieti]], [[Antin-Pieti]], [[Ies-Pieti]], [[Isak Poromaa]], [[Henrik Parkajoki]] (Parka-Heikki), [[Pekka Raattamaa]], [[Iisakki Huhtasaari]] ja [[Joonas Purnu]].