Ero sivun ”Hermann Staudinger” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Jo 1800-luvulla oli todettu, että eräistä [[orgaaninen yhdiste|orgaanisista yhdisteistä]] voi tietyissä olosuhteissa muodostua tervamaisia, liukenemattomia aineita. Näiden aineiden kemiallista rakennetta ei kuitenkaan tunnettu, ennen kuin Staudinger 1930-luvulla osoitti niiden samoin kuin [[kumi|luonnonkuminkin]] muodostuvan erittäin pitkistä ketjumaisista [[molekyyli|molekyyleistä]]. Staudingerin tutkimukset vaikuttivat osaltaan siihen, että näitä aineita voitiin käyttää [[muovi]]en raaka-aineina.<ref name=Hudson>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede - kemian historiaa | Sivu = 380 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref>
 
Vuonna [[1953]] Staudinger sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] "''for his discoveries in the field of macromolecular chemistry''" ("löydöistään makromolekyylikemian saralla").<ref name=>Hudson, s. 392</ref>
 
== Viitteet ==