Ero sivun ”Stig Bergling” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Yhdistyneet kansakunnat|
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Bergling kasvoi Tukholman [[Östermalm]]illa. Hän hakeutui [[1969]] Ruotsin turvallisuuspoliisin [[SÄPO|Säpon]] palvelukseen ja työskenteli tiedusteluyksikössä. Samana vuonna hänet komennettiin tiedustelu-upseeriksi [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n rauhaturvatehtäviin [[Kypros|Kyprokselle]], jossa hän työskenteli vuoden ajan. Tuona aikana hän kävi useita kertoja [[Beirut]]issa, ja niiden käyntien yhteydessä hänestä tuli [[GRU]]:n vakooja. Bergling oli rannikkotykistön reserviupseeri ja hän oli lyhyehkön ajan komennettuna [[Ruotsin puolustusvoimat|Ruotsin Puolustusvoimien]] turvallisuusosaston tehtäviin. Eräiden YK-tehtävien yhteydessä hän myi [[Libanon]]issa salaisia asiakirjoja GRU:lle. Palattuaan Ruotsiin hän jatkoi vakoilutyötään luovuttamalla tietoja Säpon Ruotsin operaatioista. Pian Säpossa tajuttiin, että jossain oli vuoto. Stig Bergling hakeutui sotilastarkkailijaksi [[UNTSO]]n palvelukseen [[1973]]. Pian sen jälkeen hakeutui uudestaan YK:n UNTSOn palvelukseen Field Service Officeriksi [[Jerusalem]]iin [[1974]]. Hän sai siirron loppukesällä 1974 Kyprokselle [[UNHCR|UNHCR:n]] palvelukseen turvallisuusupseerin (FSO) tehtäviin, joiden yhteydessä vakoiluepäilykset alkoivat vahvistua. [[Mossad]] pidätti hänet [[Israel]]issa [[20. maaliskuuta]] [[1979]]. YK on toistaiseksi vaiennut omista epäilyksistään. UNTSO:n arkistot on supistettu joten arkistotietoja olisi etsittävä YK:n New Yorkin päämajasta.
 
Bergling tuomittiin vakoilusta [[Elinkautinen vankeus|elinkautiseen vankeuteen]] [[7. joulukuuta]] 1979. Vankeutensa aikana Bergling avioitui nuoruutensa tyttöystävän Elisabet Sandbergin kanssa ja siinä yhteydessä muutti nimensä Eugen Sandbergiksi. He olivat seurustelleet vankeusaikana tapahtuneen kirjeenvaihdon avulla. [[12. toukokuuta]] [[1980]] Bergling ehdotti, että hänet vaihdettaisiin [[Raoul Wallenberg]]iin, mutta Neuvostoliitto ei vastannut tarjoukseen muutoin kuin ilmoittamalla, että Wallenberg olisikuoli kuollutvankeudessa vankilassavuonna [[1947]].
 
Saatuaan kotiloman Nörrköpingin vankilasta hän onnistui pakenemaan vaimonsa Elisabetin kanssa [[6. lokakuuta]] [[1987]]. He pakenivat [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan]] kautta [[Helsinki]]in ja sitä kautta vanhojen toimeksiantajiensa turviin [[Moskova]]an. Myöhemmin ilmeni, että he olivat oleskelleet useita päiviä Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä ennen siirtymistään itärajan yli. Jupakan seurauksena kaksi suurlähetystön neuvostoliittolaista työntekijää, jotka olivat olleet järjestämässä loikkausta, karkotettiin Suomesta. Ruotsissa Berglingin loikkaus johti oikeusministeri Sten Wickbomin eroon virastaan.