Ero sivun ”Bentseeni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Viitteitä ja hieman lisätietoa |
p fix |
||
Rivi 12:
|liukoisuus = Liukenee kokonaan
}}
'''Bentseeni''' ([[Hiili|C]]<sub>6</sub>[[Vety|H]]<sub>6</sub>, ''bentsoli'', ''sykloheksatrieeni'', ''[[Fenoliryhmä|PhH]]'') on kirkas ja helposti syttyvä [[neste]], joka liukenee [[vesi|veteen]] (1,8 g/l 25 °C) ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu. Bentseenin [[leimahduspiste]] on - 11 °C ja [[itsesyttymislämpötila]] 498 °C.<ref name=kemikaali>{{Kemikaalikortti|0015}}</ref> Bentseeni on [[aromaattinen hiilivety]] ja tunnettu [[karsinogeeni]]. Sitä esiintyy [[maaöljy]]ssä ja edelleen [[bensiini]]ssä, mutta niin vähän, että sitä myös syntetisoidaan paljon. Sellaisenaan sitä käytetään [[liuotin|liuottimena]].<ref name=Malkonen>{{kirjaviite | Tekijä = Pentti Mälkönen | Nimeke = Orgaaninen kemia | Sivu = 66| Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-1-05378-7 }}</ref> Siitä valmistetaan mitä erilaisimpia [[aromaattinen hiilivety|aromaattisia yhdisteitä]]: mm. lääkkeitä, muoveja, värejä, räjähteitä, pesuaineita, synteettistä kumia ja kangasta. Bentseeni on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää<ref name=kemikaali />, tavallisimmin leukemiaa.<ref name=Malkonen />
Bentseenissä on kuuden [[hiili]]atomin muodostama rengas, jossa [[Friedrich Kekulé]]n vuonna 1865 esittämän mallin mukaan puolet sidoksista on [[kaksoissidos|kaksoissidoksia]] ja puolet yksinkertaisia sidoksia.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede - kemian historiaa | Sivu = 212 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref> Bentseeni on kuitenkin aivan liian vakaa ollakseen näin monityydyttymätön. Selitys on siinä, että kaksoissidoksissa ([[orbitaali|p-orbitaaleilla]]) olevat [[elektroni]]t ovat jakautuneet tasaisesti sidosten kesken, eli ns. [[delokalisaatio|delokalisoituneet]]<ref>Malkonen, s. 62-63</ref>, aivan kuten [[metallisidos|metallisidoksessa]]. Hiilirenkaan ylä-, ja alapuolella on siis renkaanmuotoinen elektronipilvi. (Ks. kuva: siniset tipat ovat p-orbitaaleja, jotka delokalisoituvat renkaiksi.)
| |||