Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä

10 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
Tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei suomalainen
pEi muokkausyhteenvetoa
(Tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei suomalainen)
'''Julkishallinto''' eli '''julkinen hallinto''' muodostaa yhden ja vain yhden joskin tärkeän osan ilmiökentästä, joka tunnetaan nimellä [[hallinto]]. Hallintonsa on nimittäin myös [[yritys|yrityksillä]] ja [[järjestö]]illä.
 
Julkishallinto lukeutuu useiden tieteenalojen tutkimuskohteisiin kuten [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]], maammeSuomen kaikkiaan yhdeksän [[hallintotieteelliset oppiaineet|hallintotieteellisen oppiaineen]] kuten niiden joukkoon lukeutuvan [[hallintotiede]]-nimisen oppiaineen, kansantaloustieteen sekä oikeustieteiden. ''Julkishallinto'' oli Suomessa myös vuosina [[1965]]-[[1994]] nimeke tutkimusalalle ja yliopistolliselle oppiaineelle, joka sittemmin nimettiin [[hallintotiede|hallintotieteeksi]]. MaassammeSuomessa käytetään vastaavaa tieteenalanimekettä ''offentling förvaltning'' siitä lähtien enää Åbo Akademissa.
 
==Julkishallinnon rakenteet==
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti [[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten [[yhteisö]]jen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä [[kunta|kuntien]] harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. MaammeSuomen aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.
 
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio|liittovaltioissa]] valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii maammeSuomen olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa].]Maassamme. Suomessa tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa [[Ahvenanmaa]]n maakunnassa. Maailmassa on myös maita, joissa meidän oloistamme poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on.
 
==Julkishallinnon hierarkia==
[[Valtio]]n hallinnon ylimmät elimet koostuvat [[ministeriö]]istä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan. MaassammeSuomessa aluetasolla toimii niin valtion aluehallintoviranomaisia kuin välillistä kunnallista itsehallintoa kuntayhtyminen muodossa. [[Lääni]]t on maastammeSuomesta nyttemmin lakautettulakkautettu aikaisempina valtion yleisinä alueellisina hallintoviranomaisina. Myös maammemaan [[evankelisluterilainen kirkko|evankelisluterilaisen kirkon]] ja maammemaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] hallinto on eräiltä osin järjestetty julkishallinnon tapaan, kuten että valtio on luovuttanut noille kummallekin valtio- eli kansankirkolle verotusoikeuden ja kantaa korvausta vastaan niille tulevat verotulot veronmaksajilta. Julkishallintoa muistuttavat myös esimerkiksi vuoden 2010 alusta itsenäisinä julkisoikeudellisina yhteisöinä toimivat [[yliopisto]]t, [[Suomen Pankki]], [[Kansaneläkelaitos]], [[Raha-automaattiyhdistys]] ja lukuiset muut erityiset yhteisöt.
 
Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa, vaikka maammeSuomen kunnat nyttemmin muodostavatkin lakisääteisesti kaikki hallinnassaan olevat organisaatiot kattavia [[konserni|konserneja]] ja vaikka konsernimalli on tunnettu myös maammemaan valtion keskushallinnossa ja sen harjoittaman ''omistajaohjauksen'' piirissä.
 
==Julkishallinnon tehtävistä==
Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää [[julkinen valta|julkista valtaa]] lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisina tehtävinään maammeSuomen julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja [[Euroopan unioni]]sta ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maammemaan kansantaloudessa. Samoin jukishallinto suunnittelee ja valmistelee kansamme demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä ja panee niitä toimeen. Edelleen, julkishallinto kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä - niin tavaroita kuin palveluja - eri tahoilta sekä tuottaa hyödykkeitä myös itse hyvinkin laajassa mitassa. Julkishallinto myös sääntelee muun muassa moninaisia elinkeinoja, teknisten normien noudattamista sekä kansalaisten monia käyttäytymisen muotoja sekä arvioi, kontrolloi ja valvoo, mitä lopulta tapahtuu. Huomattava osa julkishallinnon toimenpiteistä korjaa olosuhteita siihen suuntaan, joihin niiden on haluttu kenties jo alunperin kehkeytyvän.
 
==Katso myös==
47 669

muokkausta