Ero sivun ”Kiinteistö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Sanan käyttö: väliaikainen piilotus |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) →Kiinteistön ulottuvuus: +haamutilasta |
||
Rivi 12:
''Ainesosia'' ovat maapohjan substanssi (esimerkiksi multa ja sora) ja kasvu (esimerkiksi metsä ja vilja) sekä kiinteistöön kuuluvat rakennukset.<ref>Pekka Timonen (toim.): Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 1, s. 98</ref> Ainesosia ovat myös kiinteät rakennelmat ja laitteet, kuten johdot ja kaivot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tkk.fi/Yksikot/Talousoikeus/Kurssit/311/2_2005luennot1amaakaariyleisesittelyLUENNOT.pdf | Nimeke = Kiinteistöoikeuden perusteet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Maakaari | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.9.2009 | Kieli = }}</ref>
''Tarpeistoa'' ovat kiinteistön käyttöä palvelemaan tarkoitetut irtaimet esineet, kuten avaimet, tikkaat, öljysäiliössä oleva öljy jne.<ref name="vitikainen"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiinteistomaailma.fi/tietoa_etsimassa/kotijalaki/sanasto.html | Nimeke = Kiinteistöalan lakisanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kiinteistömaailma | Viitattu = 16.9.2009 | Kieli = }}</ref> Kiinteistöön voi tarpeistona kuulua myös ''erityisiä etuuksia'', ''osuuksia yhteisistä alueista'' (usein vesialueista) sekä [[rasite]]oikeuksia, jotka sijaitsevat toisen kiinteistön alueella. Tyypillinen rasiteoikeus on [[tieoikeus]]
''Haamutilaksi'' kutsutaan kiinteistöä, johon ei kuulu lainkaan omia tiluksia, vaan vain osuuksia yhteisiin alueisiin. Haamutiloja syntyy esimerkiksi silloin, kun tilan koko alue liitetään [[yhteismetsä]]än. Kiinteistö jää tällöin ilman tiluksia, mutta sen olemassaolo jatkuu yhteismetsän osakastilana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pekka Lehtonen | Otsikko = Yhteismetsä – järkevä vaihtoehto metsänhoitoon | Julkaisu = Tietoa maasta | Ajankohta = 2005 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 2 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Selite= | Tunniste= | www = http://www.maanmittauslaitos.fi/Tietoa_maasta_22005.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Kiinteistön pystysuuntaista ulottuvuutta ei Suomen lainsäädännössä ole määritelty. Kiinteistöjen rajat määritellään maan pinnalla kaksiulotteisesti. Yleisesti tulkitaan, että kiinteistön omistus ja käyttövalta ulottuu myös maanpinnan ylä- ja alapuolelle siinä määrin, kuin se on taloudellisesti ja maankäytön ohjauksen (kuten [[kaavoitus|kaavoituksen]]) puitteissa mahdollista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5vmh9ch2K/1_2008_Kolmiulotteinen_3D_kiinteistojarjestelma_-_tarpeet_ja_kehittamisehdotukset.pdf | Nimeke = Kolmiulotteinen (3D) kiinteistöjärjestelmä – tarpeet ja kehittämisehdotukset | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = Työryhmämuistio | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Viitattu = 16.9.2009 | Kieli = }}</ref> Eräissä muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, laki tuntee mahdollisuuden määritellä kiinteistön rajat kolmiulotteisesti.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jani Hokkanen | Otsikko = Maanpinnan ylä- ja alapuolisesta rakentamisesta ja 3D-kiinteistöjärjestelmästä | Julkaisu = Maankäyttö | Ajankohta = 2005 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 9–12 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk205/mk205_822_hokkanen.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.9.2009 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
| |||