Ero sivun ”Oltermanni” versioiden välillä

Oltermannien johtaman kylähallinnon keskeisimpiä tehtäviä olivat peltoviljelyn ohjaaminen sarka- tai lohkojakoisissa kylissä, niittynautinnan ja laiduntamisen valvonta sekä huolehtiminen kylien paloturvallisuudesta, yhteisistä aidoista, ojista teistä ja silloista. Lisäksi varsinkin 1800-luvulla oltermannien oli yhä enenevässä määrin vastattava yleisestä järjestyksestä kylissä ja heidän oli ilmiannettava nimismiehelle kylässä tapahtuneet rikokset. Oltermannin velvollisuutena oli kutsua koolle oltermanninsauvalla tai kylänkapulalla kyläkokoukset, joissa päätettiin kylän edellä mainituista yhteisistä asioista.

 

 

Oltermanni johti kyläkokousta, jossa päätettiin tärkeistä asioista kuten ojittamisesta, niittyjen hoidosta ja niihin liittyvästä osuuksien jaosta. Oltermannin käytössä saattoi olla kylänarkku, jossa säilytettiin kylän yhteisiä asiapapereita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pietiläinen, Timo | Nimike=Kauhavan historia, osa I. Kivikaudesta kaupungiksi tuloon | Vuosi=1999 | Julkaisija=Saarijärvi: Kauhavan kaupunki}}</ref> Oltermannin hallussa oli myös arvomerkkinä oltermanninsauva. Sauvaa käytettiin kyläkokouksen kutsumiseen laittamalla se kiertoon talosta taloon. Joskus sauvaan tehtiin lipas paperiviestin kuljettamista varten. Joillakin alueilla sauvaa käytettiin myös aitojen mittaamiseen, jolloin voitiin helposti tarkistaa, täyttikö aita lakisääteisen korkeuden.<ref>http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/kyla.htm</ref>