Ero sivun ”Gneissi” versioiden välillä

'''Gneissi''' on yleinen [[Metamorfoosi (geologia)|metamorfinen]] kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen.<ref name="geologia.fi">[http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=258&Itemid=166 Geologia.fi: Gneissit]</ref> Kiven mineraaleista vähemmän kuin 50 % on suuntautunut ja litistynyt maankuoren liikkeiden vaikutuksesta. [[Liuske]] taas kertoo, että yli puolet mineraaleista on liuskostunut ja suuntautunut. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.

Kun [[graniitti]] metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee ''graniittigneissiä''. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista; niissä on [[maasälpä]]ä, kiillettä ja [[kvartsi]]a. Gneississä on paljon raitoja. ja väriltäänVäriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.<ref name="geologia.fi" />

Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi ''kiillegneissi'', joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. [[Magmakivi]]stä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ''ortogneissi'', [[Sedimenttikivilaji|sedimenttikivistä]] syntyneitä kutsutaan nimellä ''paragneissi''.