Ero sivun ”Petrus Jonae” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokka + kielilinkki |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Kun arkkipiispa Laurentius Petri Gothus sitten saarnasi jouluaamun hartaudessa 1576 uuden liturgian mukaisesti nousi Petrus Jonae omassa saarnassaan puolustamaan protestanttisia menoja. Ptrus Jonae ja hänen kollegansa Olaus Luth kutsuttiin Tukholmaan hovisaarnaajan puhutteluun, mutta professorit olivat taipumattomia. Myöskään kuninkaan puhuttelu ei auttanut, joten kesällä 1580 Petrus Jonae joutui -viimeisenä professorina- lähtemään lakkautetusta Uppsalan akatemiasta. Kun tämän jälkeen uhkailut ja lahjonta eivät hiljentäneet professoria, Juhana III heitti tämän 1581 vankilaan. Petrus Jonae ei jäänyt toimettomaksi, vaan jo samana vuonna pakeni vankilasta ja sai turvapaikan kuninkaan sedän [[Kaarle-herttua]]n luota ja sitten Saksasta, minne hänen vaimonsa Bengta Håkanintytär monien seikkailujen jälkeen häntä seurasi. <ref>Nordisk Familiebok</ref>
[[1583]], samana vuonna kuin kuninkaan vaikutusvatlainen katolinen puoliso [[Katariina Jagellonica]] kuoli, Petrus Jonae palasi [[Nyköping]]iin, missä Kaarle-herttua asetti hänet 1585 kirkkoherraksi. 1586 Kaarle-herttua nimitti Petrus Jonaen Strängnäsin piispaksi kuninkaan vastustuksesta huolimatta.<ref>Otavan tietosanakirja, Helsinki 1915</ref><ref>Nordisk Familjebok 16, s.813</ref>
Juhana III:n kuoltua 1592 kuninkaaksi tuli häen poikansa [[Sigismund]], joka oli jo 1587 valittu katolisen Puolan kuninkaaksi. Kaarle-herttua ryhtyi johtamaan väliaikaishallintoa uuden kuninkaan vielä Puolassa ollessa. Herttua kutsui 1593 Uppsalaan kirkolliskokouksen, jossa Petrus Jonae hyökkäsi raivoisasti kaikkia katolisia pyrkimyksiä vastaan. Kokouksessa luovuttiin Juhanan uudistuksista ja osallistujat -neljä piispaa ja yhteensä yli 300 pappia- lupasivat hengellään ja verellään puolustaa tekemiään päätöksiä.<ref>Nordisk Familjebok 15, s 505</ref>
| |||