Ero sivun ”V. A. Koskenniemi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
toistoa pois
Rivi 23:
Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana esikoiskokoelmallaan ''Runoja'' (1906), kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti ''[[Uusi Suomi|Uudessa Suomessa]]'' ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä ''[[Valvoja]]ssa'' ja ''[[Aika|Ajassa]]''. Koskenniemi kutsuttiin [[1921]] vastaperustetun [[Turun yliopisto]]n kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä [[Goethe]]n tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Koskenniemi joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi. Häntä arvostelivat sekä poliittinen vasemmisto, joka karsasti hänen poliittista oikeistolaisuuttaan ja sodan aikaisia saksalaissympatioitaan, että modernistinen kirjailijapolvi, jolle hän oli vanhentuneiden tyyli-ihanteiden henkilöitymä. Kritiikistä huolimatta Koskenniemi sai nimityksen [[akateemikko|akateemikoksi]] [[1948]] ja säilytti vaikutusvaltaisen aseman suomalaisessa kulttuurielämässä kuolemaansa asti.
 
== Elämä ja ura ==