Ero sivun ”Tyynenmeren sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: gl:Guerra do Pacífico (1879-1883) |
|||
Rivi 24:
Sodan lähtölaukauksena oli Chilen ja Bolivian kiista 23. ja 26. leveyspiirin välisestä [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] rannikosta. Alueella oli runsaita mineraalivaroja, joita chileläiset yritykset hyödynsivät. Kuivassa ilmastossa maahan oli kertynyt hyvälaatuista [[guano]]a ja [[salpietari]]a. 1840-luvulla keksittiin niiden käyttö lannoitteena ja Bolivia, Chile ja Peru huomasivat äkkiä omistavansa valtavat raaka-ainevarat. Pian myös suurvallat puuttuivat peliin. Yhdysvallat sääti vuonna 1856 lain, jonka mukaan sen kansalaiset saivat ottaa haltuunsa guanoa sisältävät saaret. Espanja puolestaan miehitti lyhytaikaisesti Perun [[Chinchasaaret]] Perua ja Chileä vastaan käymässään sodassa. Brittiläiset yhtiöt investoivat alueella, mutta Peru kansallisti guanon kaivuun 1870-luvulla.
Bolivialla ja Perulla oli erimielisyyksiä kenelle alun perin [[Perun varakuningaskunta]]an, sitten [[La Platan varakuningaskunta]]an ja lopulta Boliviaan kuulunut [[Charcas]]in alue kuului. [[Simón Bolívar]]in perustaessa Bolivian
Kansalliset rajat oli sovittu vasta 1866. Sopimuksessa maiden välinen raja kulki 24. leveyspiiriä, ja Bolivia ja Chile jakoivat verotulot 23.–25. leveyspiirin väliltä. Vuoden 1874 sopimuksessa Bolivia sai täydet verot 23.–24. leveyspiirin väliltä, mutta chileläiset yhtiöt maksoivat kiinteää veroa 25 vuoden ajan. Bolivia pettyi pian sopimukseen kun chileläiset yhtiöt kasvoivat nopeasti brittiläisen pääoman turvin.
Vuonna 1878 Bolivian presidentti [[Hilarión Daza]] määräsi takautuvasti vuodesta 1874 veronkorotuksen chileläisille yhtiöille, huolimatta Chilen presidentti [[Aníbal Pinto]]n protesteista. Antofagasta Nitrate & Railway Company kieltäytyi maksamasta, jolloin Bolivian hallitus uhkasi takavarikoida sen omaisuutta. Chile lähetti sotalaivan rannikolle joulukuussa 1878. Bolivia ilmoitti uhkauksensa mukaan yhtiön takavarikosta ja huutokaupasta 14. helmikuuta 1879. Tuolloin Chile ilmoitti tämän
Bolivia julisti 1. maaliskuuta 1879 sodan ja vetosi Perun kanssa solmimaansa salaiseen puolustussopimukseen vuodelta 1873. Perun hallitus päätti kunnioittaa sopimusta Chilen laajentumishaaveita vastaan, mutta oli huolestunut siitä, etteivät liittokunnan joukot olleet tilassa pärjätäkseen Chilen armeijalle. Perun lähetti diplomaatin Chileen ja yritti neuvotteluratkaisua; Chile vaati sitä pysymään puolueettomana, mistä Peru kieltäytyi sopimukseensa vedoten. Chile vastasi katkaisemalla diplomaattisuhteet ja julisti sodan liittolaisille 5. huhtikuuta 1879.
| |||