Ero sivun ”Liikenneruuhka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
neutr
Väliotsikoinnin lisäys sekä ythteismaan ongelmasta neutr
Rivi 1:
[[Image:Auto stoped highway.JPG|thumb|200px|Liikenneruuhka moottoritiellä.]]
[[Kuva:Liikenneruuhka 133.svg|thumb|100px|Ruuhkasta varoittava [[liikennemerkki]].]]
==Ongelma==
'''Liikenneruuhka''' muodostuu, kun [[tie]]llä liikkuu sen kapasiteettiin nähden liikaa [[ajoneuvo]]ja. Ruuhkan takia ajoneuvojen nopeus hidastuu ja voi joissain tilanteissa pysähtyä, kun ruuhka aiheuttaa jonoja. Liikenneruuhka voi johtua tien liian vähäisen kapasiteetin lisäksi esimerkiksi tietöistä, onnettomuuksista tai huonoista ajo-olosuhteista.
 
==Liikenneruuhkat Suomessa==
Liikenneruuhkat ajoittuvat ruuhka-aikaan, joka on tyypillisesti Suomessa arkipäivinä 6:30–9:00 ja 15:00–18:00. Myös suuret tapahtumat ja kansalliset lomapäivät aiheuttavat ruuhkia julkisiin liikennevälineisiin ja henkilöautoiluun.
 
==Ratkaisukeinot==
Ruuhkia pyritään usein välttämään hyvällä [[liikennesuunnittelu]]lla. Käytettyjä keinoja ovat tien kapasiteetin lisääminen tai vaihtoehtoisten kulkumuotojen suosiminen, kuten [[julkinen liikenne|julkisen liikenteen]] ja [[kevyt liikenne|kevyen liikenteen]] käytön lisääminen. Tien kapasiteettia voi lisätä esimerkiksi risteyksien uudelleensuunnittelulla ja [[kiertoliittymä|kierto]]- ja monitasoliittymien käytöllä. Muita käytettyjä keinoja ehkäistä ruuhkia ovat [[tienkäyttömaksu|ruuhkamaksut ja tietullit]], liikennekäyttäytymisen parantaminen, onnettomuuksien ehkäisy ja nopea raivaus, kaupunkisuunnittelu ja ruuhkista tiedottaminen. Myös työssäkäyntiaikojen porrastaminen vähentää ruuhkia, koska kaikki eivät ole tällöin liikkeellä samaan aikaan. Pidemmällä aikavälillä ruuhkien muodostumista voidaan vähentää hyvällä [[Kaavoitus|kaavoituksella]], koska asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijainnit ja vaihtoehtoisten kulkumuotojen olemassaolo vaikuttavat ruuhkien syntymiseen.
 
==Liikenneruuhka ilmiönä==
Liikenneruuhkien muodostumista ja käyttäytymistä on pyritty ymmärtämään ja ennustamaan erilaisten teorioiden avulla. Ruuhkaisat tiet on muunvoidaan muassa nähtyajatella esimerkkinä [[yhteismaan ongelma]]sta, kun ilmaisia resursseja käytetään mahdollisimman paljon. Jos taas liikenneruuhkia torjutaan suosimalla [[joukkoliikenne]]ttä, niin joukkoliikenteen käytössä on nähtävissä sama asetelma: osa käyttää, kaikki maksaa.
 
 
== Aiheesta muualla ==