Ero sivun ”Teitittely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 91.155.143.153 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lito tekemään versioon. |
→Puhuttelumuodon valinta nykyisin: teitittely ruotsin kielessä |
||
Rivi 31:
Työpaikoilla voidaan sopia keskinäisestä sinuttelusta arvoasemaan katsomatta. Esimerkiksi monissa kouluissa ei rehtoria tarvitse teititellä. Tällaisesta sopimuksesta huolimatta on kuitenkin tilanteita, jolloin teitittelyä on hyvä käyttää, esimerkiksi kun puhutellaan esimiestä vieraiden läsnä ollessa. Samoin jos esimerkiksi toimittaja ja ministeri ovat vaikkapa koulutovereita, he sinuttelevat toisiaan vapaa-ajalla mutta teitittelevät työssä.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä= Suvi Sinervo|Nimeke=Etiketit - Voi hyvä tavaton!|Osoite= http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3828803.shtml |Ajankohta= 20.09.2006 - 10:46 |Julkaisija=Aamulehti Sunnuntai|Luettu=18. kesäkuuta 2007}}</ref> Suomen armeijassa alaisten tulee edelleen teititellä esimiehiä ja esimiesten alaisia.
Yleissääntönä Suomessa voidaan pitää seuraavaa: silloin kun ei tiedä, pitäisikö teititellä vai sinutella, on parasta valita teitittely.<ref name = "Kotim" /> Sama koskee ruotsin kieltä Suomessa, joskin sinuttelu on jonkin verran yleisempää kuin suomeksi. Sen sijaan Ruotsissa sinuttelu on turvallinen vaihtoehto muita kuin kuninkaallisia puhuteltaessa. Ruotsissa oli ennen sinutteluun siirtymistä monimutkainen järjestelmä, jossa teitittely ei välttämättä ollut kohteliasta.
== Puhuttelusanat joissakin vieraissa kielissä ==
| |||