Ero sivun ”Kommunismin musta kirja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ro:Cartea neagră a comunismului |
p fix |
||
Rivi 11:
Vähimmäisarviona uhreista hän esittää seuraavan suuruusluokan:
* [[Neuvostoliitto]]: 20 miljoonaa kuollutta
* [[Kiina]]: 65 miljoonaa kuollutta
* [[Vietnam]]: miljoona kuollutta
* [[Pohjois-Korea]]: 2 miljoonaa kuollutta
* [[Kambodža]]: 2 miljoonaa kuollutta
* [[Itä-Eurooppa]]: miljoona kuollutta
* [[Latinalainen Amerikka]]: 150 000 kuollutta
* [[Afrikka]]: 1,7 miljoonaa kuollutta
* [[Afganistan]]: 1,5 miljoonaa kuollutta
* kansainvälinen kommunistinen liike ja kommunistipuolueet, jotka eivät ole olleet vallassa: ehkä 10 000 kuollutta
Esipuhe myös luettelee kommunistien tekemiä kansanmurhia, etnisiä puhdistuksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan eri maissa sekä väittää: "satojentuhansien tai jopa miljoonien ihmisten kuolemaan johtaneitä nälänhätiä on vuoden 1918 jälkeen koettu ainoastaan kommunistisissa maissa", mistä tuoreimpina esimerkkeinä hän mainitsee Etiopian ja Mosambikin 1980-luvulla (Pohjois-Korean tilanne selvisi vasta kirjan kirjoittamisen jälkeen). Hän myös pyrkii perustelemaan, kuinka samankaltaisia kommunistien ja [[fasismi|fasistien]] (erityisesti [[kansallissosialismi|kansallissosialistien]]) toimet olivat. Toisin kuin on väitetty, hän ei ota kantaa siihen, oliko kommunismi fasismia pahempaa tai toisin päin.
Courtois myös toteaa osan kirjan tutkija-kirjoittajista olleen aiemmin kommunisteja ja yhä vasemmistolaisia ja kertoo heidän motiivikseen sen: "Nousevalle äärioikeistolle ei heidän vakaumuksensa mukaan saa jättää sitä etuoikeutta, että totuus kuullaan sen suusta." Toisaalta kirja on kritisoitu siitä, että se rakentuu alkuperäislähteiden ohella lähinnä vasemmistolaiselle historiantutkimukselle ja sivuuttaa oikeistolaisina pidettyjä tutkijoita.
Rivi 30 ⟶ 28:
Itse artikkelien materiaalia on pidetty kuvauksena kommunismin raakuudesta sekä kommunistijohtajien (mm. [[Lenin]] ja [[Che Guevara]]) piittaamattomuudesta inhimillistä kärsimystä kohtaan. Kirja kuitenkaan ei ilmeisesti sisällä uutta materiaalia vaan vain kokoaa yksin kansiin jo tehtyä tutkimusta sekä siteeraa usein alkuperäislähteitä kuten Leninin kirjeitä.
Etenkin yhä kommunististen valtioiden (Kiina, Vietnam, Pohjois-Korea, [[Kuuba]], [[Laos]]) kohdalla kirjan lähteitä on pidetty vajavaisina, samoin kansainvälisen kommunistiterrorismin.{{kenen mukaan}}
==Myönteisiä arvioita kirjasta==
''Kommunismin musta kirja'' on saanut ylistystä mm. johtavissa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] tiedotusvälineissä mukaan lukien ''[[Times Literary Supplement]]'', ''[[New York Times Book Review]]'', ''[[Library Journal]]'', ''[[Kirkus Reviews]]'', ''[[The New Republic]]'', ''[[National Review]]'' ja ''[[The Weekly Standard]]''.<ref name=harvard>{{cite web | url=http://www.hup.harvard.edu/catalog/COUBLA.html?show=reviews | title=Harvard University Press: The Black Book of Communism : Crimes, Terror, Repression by Stéphane Courtois | publisher=www.hup.harvard.edu | accessdate=2008-02-24 |last= |first=}} </ref>
Historioitsija [[Tony Judt]] arvostellessaan kirjan ''[[The New York Times]]''-lehdessä kirjoittaa:<ref name=harvard/>
{{sitaatti|(Kirjassa) oppineet tallentavat ja analysoivat yksityiskohtaisesti kommunistihallintojen kaameita rikoksia ympäri maailman. Faktat ja luvut, joista jotkin ovat ennestään hyvin tunnettuja, toiset äskettäin vahvistettuja tähän asti luoksepääsemättämistä arkistoista, ovat vastaansanomattomia. Myytti hyvää tarkoittavista perustajista - hyvä tsaari [[Lenin]], jonka hänen pahat perillisensä pettivät - on kumottu. Kukaan ei enää voi väittää, ettei tiedä tai voi olla varma kommunismin rikollisesta luonteesta, ja niiden, jotka olivat jo alkaneet unohtaa, on pakko muistaa uudelleen.
▲(Kirjassa) oppineet tallentavat ja analysoivat yksityiskohtaisesti kommunistihallintojen kaameita rikoksia ympäri maailman. Faktat ja luvut, joista jotkin ovat ennestään hyvin tunnettuja, toiset äskettäin vahvistettuja tähän asti luoksepääsemättämistä arkistoista, ovat vastaansanomattomia. Myytti hyvää tarkoittavista perustajista - hyvä tsaari [[Lenin]], jonka hänen pahat perillisensä pettivät - on kumottu. Kukaan ei enää voi väittää, ettei tiedä tai voi olla varma kommunismin rikollisesta luonteesta, ja niiden, jotka olivat jo alkaneet unohtaa, on pakko muistaa uudelleen.</blockquote>
[[Anne Applebaum]], journalisti ja kirjan ''[[Gulag: A History]]'' kirjoittaja:<ref name=harvard/>
{{Sitaatti|Vakavasti otettava tieteellinen kommunismin rikosten historia: Neuvostoliitto, Itä- ja Länsi-Eurooppa, Kiina, Pohjois-Korea, Kambodzha, Vietnam, Afrikka ja Latinalainen Amerikka... Musta kirja todella ylittää monet edeltäjänsä välittäessään kommunismin tragedian suuren mittakaavan sen ansiosta, että kirjoittajat käyttävät laajalti äskettäin avautuneita Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan arkistoja.}}▼
▲Vakavasti otettava tieteellinen kommunismin rikosten historia: Neuvostoliitto, Itä- ja Länsi-Eurooppa, Kiina, Pohjois-Korea, Kambodzha, Vietnam, Afrikka ja Latinalainen Amerikka... Musta kirja todella ylittää monet edeltäjänsä välittäessään kommunismin tragedian suuren mittakaavan sen ansiosta, että kirjoittajat käyttävät laajalti äskettäin avautuneita Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan arkistoja.
[[Martin Malia]], historian professori [[Kalifornian yliopisto, Berkeley|Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä]], kirjoittaessaan lehteen Times Literary Supplement:<ref name=harvard/>
{{Sitaatti|Julkaisun sensaatio Ranskassa tänä talvena (1999) on ollut karun akateeminen opus, Le Livre Noir du Communisme (Kommunismin musta kirja), joka käsittelee yksityiskohtaisesti kommunismin rikokset vuoden 1917 Venäjältä vuoden 1989 Afganistaniin...[kirja] tekee yhteenvedon tämänhetkisestä tietämyksestämme kommunismin inhimillisestä hinnasta, perustuen arkistoihin missä mahdollista ja muuten parhaisiin toissijaisiin lähteisiin tehden vaadittavat myönnytykset määrällisen arvionnin vaikeudelle. Niin pidättyväinen kuin tämä inventaario onkin, sen kertautuva vaikutus on musertava. Samanaikaisesti kirja edistää monia analyyttisiä seikkoja.
▲Julkaisun sensaatio Ranskassa tänä talvena (1999) on ollut karun akateeminen opus, Le Livre Noir du Communisme (Kommunismin musta kirja), joka käsittelee yksityiskohtaisesti kommunismin rikokset vuoden 1917 Venäjältä vuoden 1989 Afganistaniin...[kirja] tekee yhteenvedon tämänhetkisestä tietämyksestämme kommunismin inhimillisestä hinnasta, perustuen arkistoihin missä mahdollista ja muuten parhaisiin toissijaisiin lähteisiin tehden vaadittavat myönnytykset määrällisen arvionnin vaikeudelle. Niin pidättyväinen kuin tämä inventaario onkin, sen kertautuva vaikutus on musertava. Samanaikaisesti kirja edistää monia analyyttisiä seikkoja.</blockquote>
Helsingin Sanomat 20.12.2000<ref name="Hs2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001220KU13&pvm=20001220&a=1 | Nimeke =Ihmiskunnan vapauttamisen hautakirjoitus | Tekijä =Veli-Pekka Leppänen |Selite =Kirja-arvostelu | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.12.2000 | Viitattu =12.2.2009}}</ref>:
{{Sitaatti|"Uraauurtava teos - - Enimmäkseen kirja on hallittua synteesiä alan uusimmista löydöksistä, mutta perustutkimustakin siinä on. - - Lenin laski terrorille perustan - - hirmuvaltiaita. Aikalaisraportit kertovat kidutuksista ja summittaisista teurastuksista - - ruumiskasoja, kyyditysvirtoja, keskitysleirejä, pakkotyötä. - - Espanjan sisällissotaan, jota pidettiin mahdollisuutena valtatukikohdan saamiseen Länsi-Euroopasta. Antifasistisen kansanrintamalinjan nimissä polkaistiin vapaaehtoisjoukot tasavallan tueksi. - - Musta kirja antaa maiden kohtalosta linjakkaan yleiskäsityksen. - - [Maon Kiinassa] jokaisen täytyy tuntea jokaisen muun yksityiset ajatukset - - Kidutukset vietiin julmuuksien äärirajalle ja elävältähautaamista - - maailmanhistorian suurin nälänhätä. - - 20-43 miljoonaa kiinalaista - - "suurta harppausta" ei ole Kiinassa vieläkään julkisesti tuomittu - - Kommunismin mustaa kirjaa ei voi väittää kauttaaltaan virheettömäksi työksi, mutta painoarvoltaan se on harvinaisen musertava ja ajattelemaan pakottava teos. Siihen soisi myös tarttuvan kaikkien, jotka hakevat kuumeisesti oikotietä ihmiskunnan onnelaan."}}▼
▲"Uraauurtava teos - - Enimmäkseen kirja on hallittua synteesiä alan uusimmista löydöksistä, mutta perustutkimustakin siinä on. - - Lenin laski terrorille perustan - - hirmuvaltiaita. Aikalaisraportit kertovat kidutuksista ja summittaisista teurastuksista - - ruumiskasoja, kyyditysvirtoja, keskitysleirejä, pakkotyötä. - - Espanjan sisällissotaan, jota pidettiin mahdollisuutena valtatukikohdan saamiseen Länsi-Euroopasta. Antifasistisen kansanrintamalinjan nimissä polkaistiin vapaaehtoisjoukot tasavallan tueksi. - - Musta kirja antaa maiden kohtalosta linjakkaan yleiskäsityksen. - - [Maon Kiinassa] jokaisen täytyy tuntea jokaisen muun yksityiset ajatukset - - Kidutukset vietiin julmuuksien äärirajalle ja elävältähautaamista - - maailmanhistorian suurin nälänhätä. - - 20-43 miljoonaa kiinalaista - - "suurta harppausta" ei ole Kiinassa vieläkään julkisesti tuomittu - - Kommunismin mustaa kirjaa ei voi väittää kauttaaltaan virheettömäksi työksi, mutta painoarvoltaan se on harvinaisen musertava ja ajattelemaan pakottava teos. Siihen soisi myös tarttuvan kaikkien, jotka hakevat kuumeisesti oikotietä ihmiskunnan onnelaan."
==Kirjan esipuheen kritiikkiä==
Courtois väittää, että 1900-luvulla suurnälänhätiä (satojatuhansia tai miljoonia kuolleita) on vuoden 1918 jälkeen esiintynyt vain kommunistimaissa, mitä Helsingin Sanomien arvostelussa nimitetään "raskaan luokan virheeksi"<ref name="Hs2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001220KU13&pvm=20001220&a=1 | Nimeke =Ihmiskunnan vapauttamisen hautakirjoitus | Tekijä =Veli-Pekka Leppänen |Selite =Kirja-arvostelu | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.12.2000 | Viitattu =12.2.2009}}</ref>, tosin esittämättä ainuttakaan vastaesimerkkiä. Courtoisin arviot järjestelmän kuolonuhreista ovat myös herättäneet arvostelua. Courtoisin pakkomiellettä yltää esipuheessa 100 miljoonan uhriin on arvosteltu, joskin on myönnetty, että on toissijaista, onko luku 100 vai vain 75 miljoonaa.<ref name="Hs2000" />
Kommunistisessa ''[[Tiedonantaja]]''-lehdessä kirja tuomittiin "kommunistien vainoamisena". Osa kirjan kirjoittajistakaan ei pitänyt kirjan esipuheessa esitettyjä arvioita uhriluvuista tieteellisesti luotettavina.{{lähde}} Jotkut asiantuntijat ovat esittäneen niin matalampia kuin korkeampiakin lukuja.
==Kirjan kritiikkiä==
Rivi 81 ⟶ 64:
==Englanninkielinen laitos==
*
* Suomeksi: {{Kirjaviite | Tekijä=Courtois, Stéphane et al. | Nimeke=Kommunismin musta kirja: Rikokset, terrori, sorto | Selite=Suomentajat: Kaarina Turtia, Matti Brotherus ja Heikki Eskelinen. (5. painos 2003) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25073-2}}
Rivi 90 ⟶ 73:
* [http://www.historycooperative.org/journals/jah/88.3/br_128.html Kirja-arvio - Journal of American History] {{en}}
[[Luokka:
[[Luokka:Kommunismi]]
| |||