Versio 23. kesäkuuta 2010 kello 22.39 muokkaa Xqbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 195 438 muokkausta p Botti lisäsi: et:Rünksajupilved ← Vanhempi muutos		Versio 13. heinäkuuta 2010 kello 18.53 muokkaa kumoa 213.186.245.33 (keskustelu) typo Uudempi muutos →
Rivi 8: Sadekuurot ja [[ukkonen]] liittyvät aina epävakaaseen ilmakehään. Ukkonen vaatii suurempaa ilmakehän epävakaisuutta kuin pelkkä sadekuuro. Suomessa ilmakehä on epävakaisin heinäkuussa, joka on lämpimin vuodenaika. Tällöin muodostuu monesti niin sanottuja [[iltapäiväkuuro]]ja, joissa voi olla ukkosta mukana. Kuuropilvi näyttää kauempaa katsoen hohtavan valkealta auringon paisteessa, ja pilven yläosassa näkyy monesti kuituista alasimenmuotoista rakennetta. Kun pilvi tulee lähelle, sen varjoisa alaosa näyttää tummanharmaalta. ~~kuuropilvi~~Kuuropilvi on hyvin paksu, ja pimentää allaan olevan auringon valon. Monesti ukkospilven mustassa alaosassa nähdään pilven etenevässä osassa maahan päin roikkuva kieleke, [[vyörypilvi]]. Ukkospilven alla ja sivulla näkyy monesti nopeasti muotoaan muuttavia ja vauhdilla kulkevia [[Repalepilvi\|repalepilviä]], jotka kulkevat eri suuntaan kuin itse ukkospilvi ja muut taivaan pilvet. Tämä kannattaa huomata, jos arvailee, tuleeko ukkonen tai sade päälle. Rivi 16: Ukkospilven alasimen alapuolella on joskus utaremaisia ulokkeita, ''[[Mammatuspilvi\|mammatuksia]]'' (''Cumulus mammatus''), jotka osoittavat alaspäin. Ne syntyvät nousuvirtauksen kääntyessä laskuvirtaukseksi kun nousuvirtaus heijastuu [[troposfääri]]n ylärajasta, [[tropopaussi]]sta. Tämä kertoo nousuvirtauksen voimasta. Mammatuspilvi ennustaa erityisen kovaa ukkosta tai esimerkiksi Yhdysvalloissa tornadoja. Talvella kuuropilvet ovat useimmiten matalia. Pääosin se johtuu siitä että kylmä ilmakehä on kesäistä lämmintä vakaampi. ~~Lisäkis~~Lisäksi troposfäärin yläraja on alempana kuin kesällä. == Kolme yleisintä kuuropilven alalajia == Rivi 38: Jos [[kumpupilvi]] kasvaa [[cumulus congestus\|leveyttään korkeammaksi]], se voi merkitä sään muutosta ja ukkosen alkua. Ukkospilvi käy läpi elinkaarensa 0,5–2 tunnissa ja kehittyy korkeaksi kuuro- tai ukkospilveksi muutamassa kymmenessä minuutissa. Ukkoseen viittaa suurten, terävärajaisten kukkakaalinmuotoisten pilvien ilmestyminen taivaalle. Niissä pilvissä on nopea nousuvirtaus, joka kohottaa kukkakaalia. Jääkiteiden muodostuminen pilvessä käynnistää sateen, pienistä jääkiteistä tulee ytimiä, joihin tarttuu pieniä pilvipisaroita. Näin pisarat ~~kasvaavat~~kasvavavat suuriksi. Hyvin ~~korkeisin~~korkeisiin kuuropilviin syntyy rakeita, mikä muuttaa monesti pilven ukkospilveksi. Kun kumpupilven yläosa [[cumulonimbus calvus\|alkaa muuttua pehmeärajaiseksi]]<ref>Storm dunlop, sää, sivu 76</ref>, se on merkki pilven yläosan noususta korkeudelle, ~~jpossa~~jossa lämpötila on noin -20 astetta. Tällöin pilvi saattaa jo ukkostaa ja sataa rakeita. Pilveä aletaan kutsua Cumulonimbus-nimellä, kun se alkaa sataa huomattavia määriä. Rivi 46: Viimeistään alasinpilvivaiheessa kumpupilvi sataa ja ukkostaa ja siihen on kehittynyt nouseva ja laskeva ilmavirtaus. Läheltä katsoen nuoren ukkospilven ~~alasosa~~alaosa voi olla aurinkoisella säällä sinimusta, ja itse pilvi muistuttaa valtavaa vuorta. Kasvavassa ukkospilvessä on pelkkiä nousuvirtauksia. Nuorista ukkospilvistä kehittyy alasinpilviä, ''[[Cumulonimbus incus]]'', kun pilven nousuvirtaus törmää troposfäärin yläosaan ja leviää sivulla. Kun ukkospilvi tulee päälle, laskeva ilmavirtaus alentaa lämpötilaa nopeasti. Lopulta noin parin tunnin kuluttua, laskeva ilmavirtaus voimistuu ja ukkospilvi alkaa haihtua alaosastaan. Rivi 75: Tiedosto:Cumulus nimbus.jpg \|Nuori kuuro- ja/tai ukkospilvi (''[[Cumulonimbus calvus]]'' Tiedosto:Cumulonimbus cloud2 - NOAA.jpg \|Lähestyvä kuuropilvirintama Tiedosto:Wagga-Cumulonimbus.jpg \|~~Kukkakaalimmuotoinen~~Kukkakaalinmuotoinen yhä kehittyvä kuuro- ja/tai ukkospilvi (''[[Cumulonimbus calvus]]'' </gallery>

Ero sivun ”Kuuropilvi” versioiden välillä