Ero sivun ”Symposion (Akseli Gallen-Kallela)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 48:
Maalauksessa on runsaasti myös luomistapahtumaan liittyviä elementtejä. Leena Ahtola-Moorhousen mukaan ''Probleemin'' taustalla oikeassa nurkassa on ”merkitysten metsä”, joka voi merkitä keskustelupiirin mielikuvitusta, ja jälkimmäisen version siivet samoin symboloivat luomistapahtumaa.<ref name="fcb">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fcb.fi/?pageid=296&parent0=4&parent1=186& | Nimeke = Taiteilijat kokoontuivat Kämpiin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Finland Convention Bureau ry | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref> Usean eri taiteenalan tekijöitä samaan kuvaan yhdistävä maalaus kuvastaa myös taiteiden välistä yhteyttä ja taiteilijoiden yksimielisyyttä.<ref name="Kauneus">{{Kirjaviite | Tekijä = Valkonen, Markku & Valkonen, Olli | Nimeke = Kauneuden jäljillä, Suomen taiteen vuosituhannet | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 61 | Selite = |Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23988-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Eri taiteenlajit nähtiin tuohon aikaan mielellään yhteen kuuluvina ja toisiaan täydentävinä.<ref name="fcb" />
 
Taidehistorioitsija Salme Sarajas-Kortteen mukaan "''Symposion'' on "kuin kuvallinen esitys niistä ´[[symboli|symboleista]] ja [[mysteerio]]ista´, joista keskusteltiin usein aamunkoittoon asti." ''Symposion'' kuvaa [[mystiikka|mystistä]] näkyä egyptiläisen [[manala]]njumalan [[Osiris|Osiriksen]] siipien kohahduksen avulla.<ref name="Sarajas">{{Kirjaviite | Tekijä = Sarajas-Korte, Salme | Nimeke = Maalaustaide 1890-luvulla - mystiikkaa vai kansallisromantiikkaa | Vuosi = 1989 | Kappale = ''Ars - Suomen taide 4'' | Sivu = 269 | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Monista muista poiketen [[Janne Gallen-Kallela-Sirén]]in mukaan maalaus ei ole kovinkaan symbolistinen, vaan se on Gallénin tulkinta [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] kohdasta (2:12-21), jossa Pietari sanoo, etteivät "nämä ole juovuksissa niin kuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä". Pietari jatkaa puhumalla viimeisistä päivistä, jolloin taivaalla näkyy ihmeitä, verta, tulta ja savupatsaita, aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi.<ref name="Sirén">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Gallen-Kallelan++tutkimus+saa+nyt++uuden+suunnan/HS20011110SI1KU01brb | Nimeke = Gallen-Kallelan tutkimus saa nyt uuden suunnan | Tekijä = Valkonen, Markku | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 10.11.2001 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sanomat, Kulttuuriosasto | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Sirén myös näkee [[Ad Astra]]n ja ''Probleemin'' aiheissa yhtymäkohtia. ''Ad Astrasta'' tuttu kädet koholla oleva figuuri näkyy ''Probleemissa'' Jupiterin edessä. Lisäksi maalauksen vasemmalla laidalla ollut hahmo ei ole [[femme fatale]]-tyyppinen sfinksi vaan Kalvoilan tyttö kuten Ad Astrassa.<ref name="Sirén" />
 
==Vastaanotto==