Ero sivun ”VT-linja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Continuation-War-defensive-lines.png|thumb|275px|right|VT-aseman sijainti kartalla.]]
 
'''Vammelsuun–Taipaleen linja''' eli '''VT-linja''' oli suomalaisten toinen puolustuslinja [[jatkosota|jatkosodassa]] [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]].
 
Ylipäällikkö antoi 6. marraskuuta 1941, määräyksen Karjalankannaksen armeijakunnille, että niiden oli määrä suunnitella etulinjan taakse tukilinja.<REF name="AutoXS-1"/> Näin suunniteltiin VT-linja, jonka rakenustöitä tehtiin vuosina 1942–1943, joihin osallistui pääosin Kannaksen yleisreservejä, joka oli perin vähäinen joukko näinkin suureen rakennusurakkaan.<REF name="v1"/> Vt-linja kulki Suomenlahdelta Vemmelsuusta Sahakylään, jossa se ylitti Viipurin–Leningradin radan ja jatkoi Kuutterselän kylään ja edelleen Kotselän kylään ja eselleen Kivennavan, Siiranmäen kautta Kirjasalon rajamutkaan, josta se siirtyi valtakunan rajan poikki Neuvostoliiton puolelle Raasulissa. Raasulista linja jatkoi Raudun eteläpuolitse Riiskaan Vuoksen suvannon rannalle ja edelleen Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan.<REF name="AutoXS-2"/>
VT-linjan rakennustyöt alkoivat syksyllä [[1942]]. Puna-armeijan [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|suurhyökkäyksen]] alkaessa kesäkuussa [[1944]] keskeneräinen pääasema murtui [[Kuuterselän taistelu|Kuuterselässä]] [[15. kesäkuuta]]. Samaan aikaan puolustus murtui [[Vammelsuu]]ssa, ja vaikka [[Siiranmäki|Siiranmäessä]] saatiin torjuntavoitto, se ei enää pelastanut VT-asemaa. Linjaa puolustamassa oli liian vähän suomalaisia, vain kolme divisioonaa ja ratsuväenprikaati venäläisten viittä armeijakuntaa vastaan. Lisäksi torjunnan kannalta tärkeä [[tykistö]] puuttui. Linjan murruttua suomalaiset aloittivat vetäytymisen [[VKT-asema]]an.
 
VT-linjan rakennustyöt alkoivat syksyllä [[1942]]. Puna-armeijan [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|suurhyökkäyksen]] alkaessa kesäkuussa [[1944]] oli VT-linja vielä keskeneräinen. Se oli linnoitettu jotensakkin Vemmelsuulla ja Kivennavan kaistalla sekä joltisakkin Sahakylässä ja Viipurin–Leningradin radan varressa.<ref name="v1"/> Näin tämä keskeneräinen pääasematukiasema murtui [[Kuuterselän taistelu|Kuuterselässä]] [[15. kesäkuuta]].<REF name="AutoXS-3"/> Samaan aikaan puolustus murtui [[Vammelsuu]]ssaSuomenlahden lähellä, ja vaikka [[Siiranmäki|Siiranmäessä]] saatiin torjuntavoitto, se ei enää pelastanut VT-asemaa.<REF name="AutoXS-4"/> Linjaa puolustamassa oli liian vähän suomalaisia, vain kolmeviisi divisioonaa ja ratsuväenprikaati, venäläisten viittä armeijakuntaa vastaan.<REF name="AutoXS-5"/> Lisäksi torjunnan kannalta tärkeä [[tykistö]] puuttui.{{lähde|kenen mukaan?}} Linjan murruttua suomalaiset aloittivat vetäytymisen [[VKT-asema]]an 16. kesäkuuta 1944 alkaen.<REF name="AutoXS-6"/>
 
== Lähteet ==
* Halsti, W. H.: ''Ratkaisu 1944, Suomen sota 1939–1945'', Keuruu: Otava 1957.
* Mannerheim, G.: ''Muistelmat II''. Helsinki: Otava 1952.
 
== Viitteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="AutoXS-1">Mannerheim 1952: 373.</ref>
 
<ref name="v1">Halsti 1957: 68.</ref>
 
<ref name="AutoXS-2">Halsti 1957: 69.</ref>
 
<ref name="AutoXS-3">Mannerheim 1952: 441.</ref>
 
<ref name="AutoXS-4">Mannerheim 1952: 443, 446.</ref>
 
<ref name="AutoXS-5">Mannerheim 1952: 439, 446 ja 444–445 tilannekartta. </ref>
 
<ref name="AutoXS-6">Mannerheim 1952: 443.</ref>
}}
 
{{Suomen linnat}}