Ero sivun ”Johannes Vermeer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
higher resolution
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 136:
[[Tiedosto:Jan Vermeer van Delft 011.jpg|thumb|right|200px|Maalaustaide tai Maalaustaiteen allegoria]]
 
Vuoden [[1671]] tienoilla Vermeer vaihtoi tyyliään siihen asti totutusta. Kahdessa hänen 1670-luvun alussa maalamassaan kuvassa on [[Allegoria|allegorisia]] elementtejä. Niistä ensimmäinen, ''Uskon allegoria'', tuli valmiiksi vuosina 1671-1674, toinen oli ''Maalaustaide'' (tai ''Maalaustaiteen allegoria''), vuodelta 1673. Ensimmäisessä kuvassa naismalli istuu haaveillen ja pitää pokaalia oikeassa kädessään. Hänen vasen kätensä lepää kirjalla, jota tukee vahva kulmakivi, [[Kristus|Kristuksen]] symboli. Maailma, jota karttapallo symbolisoisymboloi, on hameenhelman alla. Kuva sisältää muitakin vertauskuvia: lattialla on kiven alle murskaantunut kyy, ja lähempänä naista oleva omena symboloi syntiä. Vastoin yleistä oletusta Vermeer kuvasi tällä oikeasti Jeesuksen ristinnaulitsemista. Jesuiittamaisten symbolien takia tätä kuvaa pidetään defltiläisen jesuiittalähetyksen tilaustyönä. Tässä työssä on poliittinen viittaus: maapallo on vuodelta [[1618]] oleva karttapallo, jonka kirjoitus ylistää herttuaa Maurits van Nassau-Oranjea.<ref>Schneider, N., sivu 79-84</ref>
 
Vermeerin toista allegoriaa ''Maalaustaidetta'' monet taidehistorioitsijat pitävät hänen taiteellisena uskontunnustuksenaan. Kuvan nainen ei teoksen nimestä huolimatta ole taiteen allegoria vaan [[Klio]], historian muusa ja suojelija. Tässäkin maalauksessa on yksi mutta painokas symboli. Taustalla oleva kartta tekee kunniaa Oranian kuningashuoneelle, ja pöydällä oleva naamari muistuttaa [[Vilhelm I Oranialainen|Vilhelm I Oranialaisen]] kuolinnaamiota.<ref>Schneider, N., sivu 79-84</ref>