Ero sivun ”Sähkömagneettinen vuorovaikutus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti: en:Electromagnetic force
Hwaltari (keskustelu | muokkaukset)
yritin selittää renormalisaatiota
Rivi 3:
Sähkömagneettisia vuorovaikutuksia kuvaava [[kvanttikenttäteoria]] on nimeltään [[kvanttielektrodynamiikka]] eli QED. Se on tarkin tunnettu fysikaalinen teoria. Sen ennuste [[elektroni]]n magneettiselle momentille pitää paikkansa kymmenen numeron tarkkuudella. [[klassinen fysiikka|Klassisessa fysiikassa]] sähkömagneettiset ilmiöt kuvataan [[Maxwellin yhtälöt|Maxwellin yhtälöiden]] avulla.
 
Kvanttielektrodynamiikka on muodoltaan kenttäteoria, joka on esikuvana monille muille kenttäteorioille, kuten kvanttiväridynamiikalle. QED:n suurin ansio on erään sen kehittäjän, [[Richard Feynman]]in, mukaan nimetyt [[Feynmanin graafi]]t. Ne antavat uuden tavan kuvata fysiikan ilmiöitä, nimittäin piirtämällä tutkittava reaktio saadaan sen vaikutusmatriisi muodostettua. Feynmanin graafit muodostuvat vertekseistä ja propagaattoreista, joihin jokaiseen liittyy tietty termi, ja seuraamalla kuvaajaa voidaan termejä asetella perättäin ja laskea vaikutusala eri reaktioille. Näin siis periaatteessa. Joissain tapauksissa fysikaalisten reaktioiden kuvaaminen matemaattisesti tulee mahdottomaksi, vaikutusmatriisit hajaantuvat. Tämä saadaan kumottua renormalisaatiolla. Siinä periaatteessa hylätään divergoivat graafit ja otetaan huomioon toimivat ja lisätään ne toisiinsa.
 
Toisen tai korkeamman kertaluvun [[Feynmanin graafi|graafien]] [[vaikutusala]] on suoraan laskettuna ääretön. Tämä ongelma on ratkaistu [[renormalisaatio]]lla. Renormalisaatiossa tulee laskea yhteen kaikki samaa kertalukua olevat graafit. Lisäksi teoreettisiin (paljaisiin) massoihin ja varauksiin täytyy lisätä korjaustermit, joilla säteilykorjauksia sisältävät fysikaaliset massat ja varaukset saavat mitatut arvonsa.
 
== Katso myös ==