Ero sivun ”Helsingin seudun ympäristöpalvelut” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 73:
=== Vesijohto- ja viemäriverkosto ===
Vesihuoltoverkostojen välityksellä pääkaupunkiseudun asukkaille toimitetaan puhdasta vettä ja huolehditaan jäte- ja huleveden poisjohtamisesta. Pääkaupunkiseudun vesijohto- ja viemäriverkostoon on liittynyt noin 98 prosenttia alueen asukkaista.
Pääkaupunkiseudun vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 2900 kilometriä, josta noin 300 kilometriä on päävesijohtoja, jotka johtavat vettä vesitorneihin ja suuriin kulutuskeskuksiin. Pääjohdoista haarautuvat jakelujohdot, joihin kiinteistöt liittyvät omilla tonttivesijohdoillaan.▼
▲Pääkaupunkiseudun vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 2900 kilometriä, josta noin 300 kilometriä on päävesijohtoja, jotka johtavat vettä vesitorneihin ja suuriin kulutuskeskuksiin. Pääjohdoista haarautuvat jakelujohdot, joihin kiinteistöt liittyvät omilla tonttivesijohdoillaan.
Osa tärkeimmistä päävesijohtoyhteyksistä on varmistettu kalliotunneleihin asennetuilla vesijohdoilla. Tunneleissa johtojen kuntoa pystytään seuraamaan säännöllisesti ja ne ovat suojassa routa- ym. rasituksilta. Tunnelit sijaitsevat 30–80 metrin syvyydessä, joten ne eivät haittaa yhteiskunnan normaalitoimintoja tai myöhempää maankäyttöä.
Rivi 86 ⟶ 88:
Jätevesiviemäröinti pyritään suunnittelemaan siten, että jätevesi virtaisi jätevedenpuhdistamolle painovoiman avulla. Maaston korkeuseroista johtuen se ei kuitenkaan aina ole mahdollista, vaan tarvitaan jätevedenpumppaamoita. Pääkaupunkiseudulla on käytössä noin 450 jätevedenpumppaamoa, joita valvotaan ja ohjataan kaukovalvontajärjestelmällä.
HSY Vesi rakentaa uutta vesihuoltoverkostoa sitä mukaa kun kaupungit päättävät verkoston piiriin saatettavien kaava-alueiden rakentamisesta. Vesihuoltoverkoston laajentamistyö tehdään yhteistyössä kaupunkien maankäytön ja teknisen toimialan kanssa.
HSY Vesi on Suomen suurimpia maanalaisten putkistojen saneeraajia. Saneerauksessa ei ole olemassa vain yhtä joka kohteeseen sopivaa menetelmää, vaan teknisesti ja taloudellisesti edullisin menetelmä arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääasiallisena saneerausmenetelmänä Helsingissä käytetään vesijohdoissa sisäpuolista sementtilaastivuorausta ja pakkosujutusta ja viemäreissä sukka- ja muotoputkisujutusta.
| |||