Ero sivun ”Venny Soldan-Brofeldt” versioiden välillä

Wendla, Venny Irene syntyi vuonna 1863 Helsingissä insinööriperheeseen saksalaissyntyisen äidin ja ruotsinkielisen isän toiseksi vanhimpana kuudesta lapsesta ja viidestä tyttärestä. Hänen isänsä oli [[Suomen Rahapaja]]n johtaja August Fredrik Soldan (1817–1885) ja äitinsä [[saksalaiset|saksa]]laissyntyinen Marie Müller (1837–1927). Kotikieli oli ruotsi. Isä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä.<ref name="ee1">[http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm Venny Soldan-Brofeldt Yle:n sivuilla]</ref> Pienestä pitäen Venny oli isän tyttö. Hänen ensimmäinen sanansakin oli "pappa". Venny kirjasi päiväkirjoihinsa 1936–1941 isänsä antamia opetuksia. Listasta "Pieniä viisauksia, joista minulla on jatkuvasti hyötyä" löytyy ensimmäisenä isän ohje siitä, miten lasittamattomassa saviruukussa, jonka ympärille on kiedottu märkä pyyhe, voi pysyy kylmänä. Ohjeista löytyy myös kohta "katso peiliin – ja naura". Isä kasvatti 'variksenpoikiaan', kuten hän lapsiaan nimitti, filosofi ja pedagogi [[Johann Friedrich Herbart]]in oppien mukaan ja suhtaui lasten kasvatukseen yhtä vakavasti kuin työhönsä toisin kuin yleensä säätyläisperheissä. Pohjimmiltaan lasten ohjaus oli kristillistä, "rakasta lähimmäistäsi omantunnon mukaisesti enemmän kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken". Ruumiillista kuritusta perheessä ei käytetty, vaan ongelmat pyrittiin ratkaisemaan puhumalla. AJan kasvatusihanteet olivat toisenlaiset, mutta Soldaaneilla haluttiin kehittää enemmän lasten omaa arvostelukykyä kuin sokeaa tottelevaisuutta. Tosin isän sisaret Alexandra ja Edla, jotka olivat kumpikin opettajia, olivat sitä mieltä, että Augusti kasvatti lapsensa liian vapaasti.<ref name="Riitta Konttinen_18–19"<>Riitta Konttinen s. 18–19</ref>

Aikalaiset pitivät häntä liian [[boheemi]]na. [[Minna Canth]] muun muassa sanoo Venny Soldanista ja tämän pukeutumisesta: "Neiti Soldan on tavattoman intelligentti nainen ja Juhani Aho näyttää olevan hänestä hyvin intresseerattu, vaikka hän ei suinkaan ole, ei kaunis eikä nuori. Käy sitä paitse jotenkin huolimattomasti puettuna." <ref>[http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm Venny Soldan-Brofeldt Yle:n sivuilla]<name="ee1"/ref> "Venny rakasti kauhtanoitaan, tuprutteli tupakoitaan ja kirota pärskäytti reippaasti, milloin aihetta oli.", kertovat Kaija Valkonen ja Elina Koivunen kirjassaan ''Suurin on rakkaus''. Tuona pitkien hameiden aikana Venny ällistytti ja närkästytti ihmisiä liikkumalla miehensä ja ystäviensä seurassa eräretkillä muun muassa lyhyessä urheiluhameessa ja pieksuissa. Vanhanakin hän ajeli baretti päässä, pitkissähousuissa lapikkaat jalassa polkupyörällään aikana, jolloin naiset eivät vielä yleensä pitäneet pitkiä housuja.<ref>Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 98 </ref> Toisaalta Venny oli "älykäs ja uhrautuvainen, uhkea, hillitty ja hienotunteinen". <ref name="KV–EK_87"/>

Kun [[Lallukan taiteilijakoti]] valmistui 1933 Eteläiselle Hesperiankadulle, Venny Soldan-Brofeldtista tuli sen kunniavanhus. Sieltä Venny muutti vielä [[talvisota|talvisodan]] vuosina Vennylä-nimiselle mökilleen [[Lohja]]lle, jossa hän kuoli 10. lokakuuta 1945. Tilly Soldan kuoli kymmenen vuotta Juhani Ahon kuoleman jälkeen.<ref>[http://yle.fi/venny/biografia_tilly.htm Tilly Soldan Yle:n sivuilla]</ref> Vähän ennen kuolemaansa Venny poltti miehensä ja Tillyn kirjeenvaihdon.<ref>[http://yle.fi/venny/biografia_venny.htm Venny Soldan-Brofeldt Yle:n sivuilla]<name="ee1"/ref> Ennen kuolemaansa Venny myös esitti toivomuksen, ettei häntä haudattaisi Ahon viereen Iisalmeen, vaan Soldanien sukuhautaan [[Hietaniemen hautausmaa]]lle Helsinkiin. <ref>[http://www.tuulalevo.net/soldan/soldan-iltasanomat02.php Tuula Levon sivut]</ref>