Ero sivun ”Kirkko ja valtio -komitea” versioiden välillä

4 454 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Kirkko ja valtio -komitea''' oli [[parlamentti|parlamentaarinen]] [[komitea]], joka selvitti [[Kirkon ja valtion suhde Suomessa|kirkon ja valtion välistä suhdetta]]. [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen luterilainen kirkko]] oli toivonut komitean asettamista, ja [[Paasion II hallitus|Rafael Paasion toinen hallitus]] asetti komitean huhtikuussa [[1972]]. Komitea sai työnsä valmiiksi kesäkuussa 1977. Komitea oli mietinnössään pääosin yksimielinen luterilaisen kirkon vuoden 1970 vastaavan komitean kanssa. Komitea katsoi, että kirkkojen ja valtion välinen suhde tulisi säilyttää ennallaan.<ref name="Mäkinen">{{Verkkoviite | Osoite=https://oa.doria.fi/handle/10024/37336 | Nimeke=Sivustaseuraajasta kansankirkon toimijaksi: SDP:n kirkkopolitiikka vuosina 1977–1987 | Tekijä=Mäkinen, Joonas | Selite=Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma | Tiedostomuoto=PDF | Ajankohta=Maaliskuu 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, kirkkohistorian laitos | Viitattu=1.7.2008}}</ref>
 
Komitean puheenjohtajana oli [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|SDP]]:n poliitikko ja [[seurakunta]]toimija [[Aarne Laurila]] sekä sihteereinä [[teologi]] [[Juha Seppo]] ja [[oikeustiede|oikeusoppinut]] [[Lauri Tarasti]]. Komitean muita jäseniä olivat muun muassa tuleva [[arkkipiispa]] [[Mikko Juva]], kansanedustaja [[Matti Ahde]] ([[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]), kansanedustaja [[Kalevi Kivistö]] ([[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]), teologi [[Maunu Sinnemäki]] (SDP), kansanedustaja [[Raino Westerholm]] ([[Suomen Kristillisdemokraatit|SKL]]), [[pappi]] [[Juhani Simojoki]] (SDP) sekä asiantuntijana [[professori]] [[Eino Murtorinne]].<ref name="Mäkinen"/>
 
Komitea esitti joitakin uudistuksia, jotka olisivat lievästi parantaneet [[Uskonnonvapaus|uskonnonvapautta]] Suomessa. Lausuntokierroksen jälkeen opetusministeriö asetti työryhmätasoisen valmisteluelimen tekemään käytännön toimenpide-ehdotuksia komiteanmietinnön pohjalta. Työryhmä kuitenkin ehdotti, että käytännöllisesti katsoen mitään komitean muutosehdotuksista ei tule toteuttaa. Puheenjohtaja Jaakko Nummisen lehdistölausuntojen mukaan ”yhteiskunnan asenneilmasto on tällä hetkellä sellainen, ettei muutoksille ole nyt sijaa”. Tilanne muuttui jonkin verran vasta vuoden 1993 [[Kirkkolaki|kirkkolain]] uudistuksessa ja hallitusmuodon perusoikeusuudistuksessa 1995. EnnenOikeusasiantuntija Pauli Nopan mukaan ennen uudistusta uskonnonvapauden periaatetta ei ilmaistu lainsäädännössä lainkaan, ellei uskonnonvapauslain nimeä katsota sellaiseksi.<ref name="Noppa">Noppa, Pauli: ”ValtiokirkonValtiokirkon hallinnollis-lainsäädännöllinen asema ja muutoksen mahdollisuus”, teoksessa {{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=177 | Selite=Toimittanut Aaro Vaismaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref>
 
== Vapaa-ajattelijain liiton lausunto ==
 
=== Komitean muodostaminen ===
 
Opetusministeriön pyynnön johdosta [[Vapaa-ajattelijain liitto]] esitti komiteamietinnöstä lausunnon. Lausunnon laativat puheenjohtaja Timo I. Vasama ja pääsihteeri [[Erkki Hartikainen]].<ref name="Val">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId727867 | Nimeke=Asia: Lausuntopyyntö Kirkko ja valtio- komitean mietinnöstä | Tekijä=Vapaa-ajattelijain liitto ry: Timo I. Vasama, puheenjohtaja, Erkki Hartikainen, sihteeri | Viitattu=9.7.2010}}</ref>
 
Lausunnossaan liitto sanoo, että määritellessään komitean tehtäväkenttää valtioneuvosto ei ole ottanut huomioon, että uskonnonvapaus ja [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n asiakirjat edellyttävät kirkon ja valtion suhteiden tarkastelua ajatuksenvapauden ja muiden ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.<ref name="Val"/>
 
Nimittäessään komitean jäseniä, pysyviä asiantuntijoita ja sihteeristöä valtioneuvosto ei ole ottanut mukaan yhtään uskonnottomien oikeusturvakysymysten asiantuntijaa. Komitean kokoonpano on täysin evankelisluterilainen. Komiteatyö on muodostunut pelkästään kirkollisten näkökohtien puolustamiseksi. Liiton mukaan voidaan kysyä, oliko tällaisen tavallaan kirkon sisäisen komitean nimittäminen tarpeellista, koska kirkko on jo laatinut omia mietintöjä samoista asioista. Julkisten varojen käyttämistä tämän laatuiseen komiteatyöhön voidaan liiton mielestä pitää ajatuksenvapauden loukkauksena.<ref name="Val"/>
 
Liitto huomautti, että mietintö ei käsittele Vapaa-ajattelijain liiton tutkimusta [[Raportti uskonnonvapaudesta|Raportti uskonnonvapaudesta I]]. Mietintö sisältää vain kirkon omia tilastoja uskonnonopetuksen eri muotojen kannatuksesta. Liitto toteaa, että [[Suomen Gallup]]in mukaan Vapaa-ajattelijain liiton haastattelukysymykset olivat paremmin muotoiltuja kuin kirkon vastaavien tutkimusten. Komitea ei ole edes selvitellessään asioista käytyä keskustelua ottanut huomioon vapaa-ajattelijain esittämiä näkemyksiä ja julkilausumia. Komitea ei ehdota [[Kirkon ja valtion ero|kirkon ja valtion eroa]], joka liiton mukaan on uskonnonvapauden toteutumisen perusedellytys.<ref name="Val"/>
 
=== Historiallinen katsaus ===
 
Liiton mukaan komitea on historiallista katsausta rajatessaan halunnut antaa käsityksen, että historiallisista syistä nykyinen tilanne on säilytettävä. Katsaus ei sisällä juuri mitään tietoja maista, joista kirkko on erotettu valtiosta ja koulu kirkosta.<ref name="Val"/> Myös käyttäessään valtion virallisia asiakirjoja kuten [[Eduskunta|valtiopäivien]] pöytäkirjoja komitea on ollut ”törkeällä tavalla valikoiva kirkon eduksi”. [[Julius Ailio]]n ja [[Hannes Ryömä]]n kaltaisten kirkon vastustajien esittämät puheenvuorot [[Uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslaista]] on liiton mukaan sivuutettu.<ref name="Val"/>
 
=== Uskonnonvapaus perusoikeutena ===
 
Liiton mukaan komitea tulkitsee [[Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus|YK:n ihmisoikeuksien julistuksen]] 18 artiklaa täysin väärin väittäessään, että se sisältää samat asiat kuin Suomen hallitusmuodon 8 §.<ref>Mietinnön sivun 35 ensimmäinen kappale.</ref> [[Oikeusasiamies|Eduskunnan oikeusasiamies]] totesi päätöksessään n:o 1992/1977, ettei Suomen hallitusmuoto määrittele eikä turvaa uskonnonvapautta. Ihmisoikeuksien julistuksen 18 artikla asettaa uskonnon ja uskonnottoman vakaumuksen samaan asemaan.<ref name="Val"/>
 
Liitto huomautti, että mietinnössä ei oteta huomioon oikeutta kieltäytyä uskonnollisista menoista.<ref>Mietinnön sivu 47.</ref> Hartikainen toimi [[peruskoulu]]n matematiikan opettajana, ja lausunnon antamisen aikana hän oli tekemässä valitusta [[YK:n ihmisoikeuskomitea|YK:n ihmisoikeuskomitealle]] siitä kuinka hänet pakotetaan Vapaa-ajattelijain liiton sihteerinä jatkuvasti virkansa vuoksi osallistumaan hartaustilaisuuksiin.<ref name="Val"/>
 
Liiton mukaan ”komitea antaa täysin valheellisen kuvan Suomen uskonnonvapaudesta väittäessään, että Suomen lainsäädäntö täyttää moitteettomasti kansainväliset vaatimukset. Vapaa-ajattelijain liitolla on laaja todistusaineisto siitä, että uskonnottomien ihmisoikeuksia rikotaan Suomessa törkeästi ja että tämä johtuu puutteellisesta lainsäädännöstä”.<ref name="Val"/>
 
== Lähteet ==