'''Yhteistoiminnallinen oppiminen''' tarkoittaa opiskelua yhdessä toisten kanssa. Yhteistoiminnallisen oppimisen taustalla on ainakin kaksi [[kasvatustiede|kasvatustieteellistä]] suuntausta: toisaalla kollaboratiiviset (collaborative learning), toisaalla ko-operatiiviset (cooperative learning) opiskelun ja [[oppiminen|oppimisen]] tavat.
Yhteistoiminnallisen oppimisen idean juuret ovat osaltaan [[yhdysvallat|yhdysvaltalaisessa]] [[progressiivinen kasvatusteoria|progressiivisessa kasvatusteoriassa]], jota kehiteltiin 1800-luvun lopulta alkaen erityisesti [[John Dewey]]n toimesta. Osaltaan yhteistoiminnallisuuden idea juontuu jonkin verran myöhemmin alkaneesta tutkimustyöstä [[neuvostoliitto]]laisessa [[oppiminen|oppimisen]] [[psykologia]]ssa. Etymologisesti yhteistoiminta tulee toisaalta latinan sanoista com (jonkun kanssa) ja laborare (työskennellä) sekä collaborare (työskennellä yhdessä), ja toisaalta co ja operari (toimia) sekä cooperari (toimia yhdessä).
Yhteistoiminnallinen oppiminen liittyy sosiokulttuurisen oppimisen teorioihin, joissa korostetaan oppimista sekä tietojen ja taitojen syntymistä todellisessa toiminnassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiokulttuurisessa oppimisnäkemyksessä oppimisen nähdään perustuvan yhteisön ja kulttuurin tietoihin ja työkaluihin. Yhteisö auttaa tulkitsemaan asioita erilaisista näkökulmista.
John Dewey piti yhteistoiminnallista oppimista osana keskinäisiin yhteyksiin, vuorovaikutukseen ja auttamiseen perustuvaa [[demokratia|demokraattista]] elämänmuotoa (''associated life''). Kouluissa yhteistoiminnallisella oppimisella luotiin perustaa tämän elämänmuodon kehittymiselle ja leviämiselle. [[Aikuiskasvatus|Aikuiskasvatuksessa]] ja yliopistoissa sillä on demokratia-tavoitteen lisäksi tähdätty oppimisen laadun ja tehon parantamiseen.
Suomalaisessa [[kasvatustiede|kasvatustieteellisessä]] ja [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisen psykologian]] sanastossa käytetään yleisesti termiä yhteistoiminnallinen oppiminen, vaikka yhtä hyvin voitaisiin puhua yhteistyöhön perustuvasta tai jopa yhteistyöoppimisesta. Yhteistoiminnallisen oppimisen kahdella yllä mainitulla muodolla on nähty joitain eroja, joista keskeisimmät koskevat työn ja toiminnan käsitteitä, ja niiden kehysteorioita.
