Ero sivun ”Pneumokokki” versioiden välillä

'''''Streptococcus pneumoniae''''' eli '''pneumokokki''' on pallonmuotoinen [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivinen]] [[bakteeri]], joka kuluu sukuun ''[[Streptococcus]]''. Pneumokokin luonnollinen elinympäristö on ihmisen [[nenänielu]]. Erilaisia pneumokokkeja on löydetty runsaat 90, joista noin 20 aiheuttaa eniten tauteja. Pneumokokki on yleinen ja merkittävä taudinaiheuttaja, jonka aiheuttamiin tauteihin liittyy edelleen suuri kuolleisuus. Pneumokokkitaudit iskevät erityisesti pikkulapsiin ja vanhuksiin.

Ihmisen ja pneumokokkibakteerin yhteiselo on tavallisesti harmitonta, mutta sopivissa olosuhteissa pneumokokki voi aiheuttaa vakaviakin tauteja. Näin tapahtuu, jos pneumokokki pääsee ihmiskehon alueelle, joka on normaalisti steriili, esimerkiksi [[veri|vereen]], keuhkopussi- tai aivo-selkäydinnesteeseen.

Vakavista pneumokokkibakteerin aiheuttamista infektioista[[infektio]]ista yleisin on [[verenmyrkytys]] (90 prosenttia vakavista pneumokokki-infektioista) ja toiseksi yleisin [[aivokalvotulehdus]] (5-10 prosenttia vakavista infektioista). Muita pneumokokkien aiheuttamia vakavia tulehduksia ovat [[sydämen sisäkalvon tulehdus]], [[vatsakalvotulehdus]] ja [[niveltulehdus]]. Näiden infektioiden osuus on 1-2 prosenttia pneumokokin aiheuttamista vakavista infektioista.

Pneumokokki on yhdessä meningokokkibakteerin[[meningokokki]]bakteerin kanssa yleisin aivokalvotulehduksen aiheuttaja. Pneumokokin aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen sairastuneista aikuisista kuolee 20-30 prosenttia. Lapsilla vastaava luku on neljä prosenttia. Kolmasosalle aivokalvotulehduksesta toipuneista jää pysyvä kuulovaurio.

Pneumokokin aiheuttamia keuhkokuumeita[[keuhkokuume]]ita eli pneumonioita arvellaan hoidettavan Suomessa noin 25 000 joka vuosi. Keuhkokuumeita aiheuttavat muutkin bakteerit ja [[virukset]], mutta pneumokokki on yksin tai yhdessä muiden bakteerien kanssa aiheuttajana 30-50 prosentissa aikuisten ja 20-40 prosentissa lasten keuhkokuumeista. Lisäksi pneumokokki on yleisin lasten [[korvatulehdus|korvatulehdusta]] aiheuttava bakteeri. Korvatulehdusta sairastavilta lapsilta 43-59 prosentilla löytyy välikorvaeritteestä pneumokokki. Suomessa arvioidaan hoidettavan vuosittain lähes 500 000 korvatulehdusta.

Suomalaisten tutkimusten mukaan pneumokokki aiheuttaa viidenneksen nenän sivuontelotulehduksista. Myös silmän [[sidekalvontulehdus|sidekalvotulehduksen]] aiheuttajana pneumokokki on yleinen. Välikorvatulehdus ja poskiontelotulehdus[[poskiontelontulehdus]] hoidetaan hoitosuositusten mukaisesti [[antibiootti|antibiooteilla]]. Aikuisilla kaksi kolmasosaa välikorva- ja poskiontelotulehduksista paranee ilman antibioottihoitoa. Vakavissa infektioissa tarvitaan yleensä sairaalahoitoa.

* alhainen ikä, etenkin alle 1 vuotta (kehittymätön [[immuunijärjestelmä]])

* [[immuunipuutos]], luonnollinen tai hankittu, kuten pernan[[perna]]n puutos tai toimintahäiriö, [[HIV|HIV-infektio]]

* maksan[[maksa]]n tai [[munuainen|munuaisten]] toimintahäiriö

[[Penisilliini]] on Suomessa ensisijainen lääke kaikissa pneumokokin aiheuttamissa infektioissa. Maailmalla pneumokokin [[resistenssi]] penisilliinille ja muille antibiooteille on lisääntynyt erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Resistenttien kantojen osuus vaihtelee kuitenkin suuresti eri maiden ja jopa saman maan eri osien välillä. [[Yhdysvallat|USA]]:ssa antibioottiherkkyydeltään alentuneita pneumokokkikantoja on 30-40 prosenttia. Euroopassa korkeimmat luvut vaihtelevat 22-34 prosentin välillä ([[Ranska]], [[Turkki]], [[Espanja]], [[Unkari]]). 2000-luvulla Suomessa pneumokokeista 1,5-4 prosenttia on ollut täysin resistenttejä penisilliinille ja pahimmillaan 16,4 prosentilla kannoista on ollut alentunut herkkyys (I) penisilliinille. Resistenssin aiheuttaa muutos bakteerin penisilliiniä sitovassa proteiinissa, ja yleensä tähän liittyy resistenssiä myös muita beetalaktaamiantibiootteja[[beetalaktaami]]antibiootteja kohtaan.

Pneumokokin resistenssi [[makrolidi|makrolidiryhmän]] antibiooteille ([[erytromysiini]], [[klaritromysiini]], [[atsitromysiini]]) on penisilliiniresistenssiä yleisempää ja on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2006 Suomessa invasiivisista infektioista eristetyistä pneumokokeista 27,9 prosenttia oli makrolidiherkkyydeltään heikentyneitä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 23,2 prosenttia.

Pneumokokin aiheuttamia vakavia sairauksia ja osittain myös [[korvatulehdus|korvatulehduksia]] voidaan ehkäistä [[rokotus|rokottamalla]]. Tarjolla on erilaisia rokotteita.

[[Pneumokokkikonjugaattirokote]] tulee kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2010, minkä jälkeen kaikki Suomessa syntyvät lapset rokotetaan pneumokokkia vastaan.