Ero sivun ”Ideologia” versioiden välillä

 

== Eri ideologiakäsitteitä ==

Eri ideologiakäsitteet voidaan tiivistää kolmeen päätyyppiin:<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Sari Pietikäinen| Otsikko = Kriittinen diskurssintutkimus, s. 202| Julkaisu = Kari Sajavaara & Arja Piirainen-Marsh: Kieli, diskurssi ja yhteistö| Ajankohta = 2000| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 191-218|Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto| Selite = | Tunniste = ISBN 951-39-0664-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>

 

* ''Negatiivisen ideologiakäsityksen'' mukaan ideologia on vääristynyttä tietoisuutta, ja se häiritsee ja estää todellisuuden ymmärtämistä.

* ''Kriittinen ideologiakäsitys'' liittyy [[kriittinen teoria|kriittiseen teoriaan]] ja yhdistää ideologian valtasuhteisiin. Ideologia on tietty tapa, jonka avulla kuvataan, uusinnetaan ja myös muutetaan yhteiskunnan valtasuhteita.

 

== Poliittiset ideologiat ==

 

 

Ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, ovatko [[feodalismi]] ja [[merkantilismi]] vastaavalla tavalla poliittisia ideologioita vai lähinnä tietyille talous- ja yhteiskuntajärjestyksille annettuja nimiä. Myös osaa aiemmin mainituista ideologioista pyritään usein käyttämään puhtaasti teknisinä käsitteinä; toisaalta juuri ideologian epäpoliittiseksi naamioiminen (normaalistaminen, luonnollistaminen) on yksi ideologisen vaikuttamisen keino.<ref>Ks. Terry Eagleton 1991, ''Ideology: An Introduction''. London & New York: Verso</ref>

 

Poliittisen ideologian paradigma ja todellisuuskäsitys voidaan joskus sisällyttää hyvin moniin elämänalueisiin, esimerkkinä vaikkapa Neuvostoliitto, jossa [[marxismi-leninismi]] sisällytettiin muun muassa [[sosialistinen realismi|taiteeseen]] ja erilaisiin [[tiede|tieteen tutkimuskohteisiin]]. Niin ikään fasismilla on käytännössä esiintyessään tavannut olla poliittisten näkemysten lisäksi vahva [[esteettinen]] ihanne sekä [[ihmiskuva]]. Kriitikkojen mukaan myös kapitalismi on niin sanotusti [[uusliberalismi|uusliberalistisessa]] vaiheessaan asettanut entistä useamman elämänalan sisällöksi taloudellisen tehokkuuden ja yksityisen eduntavoittelun - sekä sitä korostavan yksilökäsityksen - ja tuonut täten julki ideologiset piirteensä.<ref>Ks. esim. David Harvey 2005, ''A Brief History of Neoliberalism''. Oxford & New York: Oxford UP; Pertti Karkama 1998, ''Kulttuuri ja demokratia: Kirjoituksia kulttuurin nykytilasta''. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura</ref>

 

== Ideologian käsite marxilaisessa teoriassa ==

 

 

Marxilaisittain ideologian käsite ei viittaa niinkään tietoiseen oppijärjestelmään kuin historiallisesti kehittyneisiin yhteiskunnallistaviin käytäntöihin ja instituutioihin, kulttuuriset muodostumat mukaan luettuna. Ideologialla, etenkin hallitsevalla ideologialla, on piiloista vaikutusvaltaa ihmisten tapaan elää, toimia ja ajatella elämänsä ja toimintansa ehtoja. Ideologinen johtoasema eli hegemonia toteutuu usein epäsuorasti, sillä se ei perustu vain julkilausuttuihin päätelmiin tai kohdattuihin pakkoihin vaan myös kutsuihin, suostumuksiin ja huomaamattomasti suuntaaviin paineisiin. Käsitteen sisältöön ovat vaikuttaneet mm. [[Antonio Gramsci]], [[Raymond Williams]] ja [[Louis Althusser]]. <ref>Mikko Lahtinen, [http://www.marx-seura.kaapeli.fi/archive/marxin_puolesta.htm "Marxin puolesta"]. ''Filosofinen aikakauslehti niin & näin'' 1/2002</ref>

 

== Viitattu kirjallisuus ==

 

*Adorno, Theodor W. & Horkheimer, Max 1999 (1944/1947). ''Dialectic of Enlightenment''. Translated by John Cumming. London & New York: Verso.

*{{kirjaviite | Tekijä= Ahmavaara, Yrjö | Vuosi=1987 | Nimeke= Esseitä tästä ajasta | Selite= | Julkaisija=Porvoo: WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-14679-X}}

* {{kirjaviite | Tekijä=Kallio-Tamminen, Tarja (toim.) | Nimeke=Messianismi | Selite=Kosmos-sarja | Julkaisija=Helsinki: Vihreä sivistysliitto | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-97115-0-3}}

*Koivunen, Anu & Liljeström, Marianne (toim.) 1996. ''Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen''. Tampere: Vastapaino.

* Marcello Sorce Keller, “Why is Music so Ideological, Why Do Totalitarian States Take It So Seriously: A Personal View from History, and the Social Sciences”, Journal of Musicological Research, XXVI(2007), no. 2-3, pp. 91-122;

 

== Aiheesta muualla==

 

[[Luokka:Yhteiskuntatiede]]