Ero sivun ”Käsikranaatti” versioiden välillä

Ensimmäisten varsinaisten käsikranaattien ajastin käynnistyi jo sokan irtivetämisen jälkeen ja sotilaan oli pakko tänä aikana heittää kranaatti. Ymmärrettävästi liika viivyttely johti käsikranaatin räjähtämiseen kädessä, mutta myös liian nopeasti heittämällä viholliselle jäi enemmän aikaa suojautua.

Ensimmäisessä maailmansodassa käsikranaatit yleistyivät sillä ne olivat tehokkaita aseita taistellessa kapeissa ja mutkittelevissa juoksuhaudoissa.

 

Sirpalekäsikranaatteja on usein kutsuttu "munakranaateiksi" niiden kananmunaa muistattavan muodon takia. Tällä ne on erotettu muun muassa "tölkkikranaateista", joita ovat muun muassa savukranaatit (jotka ovat sileitä, säilyketölkin muotoisia). Vanhoja saksalaismallisia varsikäsikranaatteja kutsutaan "perunanuijiksi".