Ero sivun ”ARA General Belgrano” versioiden välillä

5 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
clean up, typos fixed: pois päin → poispäin using AWB
p (Botti poisti linkin tiedostoon Submarine1.jpg, koska käyttäjä Abigor on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Per commons:Commons:Deletion_requests/File:Submarine1.jpg.)
(clean up, typos fixed: pois päin → poispäin using AWB)
Alus oli vuonna 1938 vesille laskettu yhdysvaltalainen Brooklyn-luokan risteilijä, alkuperäiseltä nimeltään ''USS Phoenix''. Alus selvisi japanilaisten [[Hyökkäys Pearl Harboriin|hyökkäyksestä Pearl Harboriin]] ja palveli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] osallistuen useisiin taisteluihin. ''USS Phoenix'' poistettiin [[Yhdysvaltain laivasto]]n vahvuudesta vuonna 1946 ja myytiin viisi vuotta myöhemmin [[Argentiina]]lle. Se sai aluksi nimekseen ARA ''17 de Octubre'' ("17. lokakuuta") presidentti [[Juan Perón]]in puolueelle tärkeän päivämäärän mukaan. Aluksen miehistö osallistui kapinaan Perónia vastaan vuonna 1955, ja vuonna 1956 se sai uuden nimen Argentiinan itsenäisyyssodan sankarin, kenraali [[Manuel Belgrano]]n mukaan.
 
''General Belgranon'' pääaseistuksen muodostivat viisitoista 152  mm:n tykkiä. 1960-luvun lopulla alusta modernisoitiin asentamalla siihen [[Sea Cat]] -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja kahden helikopterin laskeutumisalustat. 185,4 metriä pitkän aluksen huippunopeus oli 32,5 solmua. Aluksen miehistön vahvuus oli 1 138.
 
==''General Belgranon'' tuho==
Matalalla merialueella sukellusveneen oli vaikea seurata ''General Belgranoa'' turvallisesti, ja pääministeri [[Margaret Thatcher]] antoi lopulta käskyn tuhota risteilijä. 2. toukokuuta kello 15.57 ''HMS Conqueror'' ampui kolme torpedoa, joista kaksi osui maaliin. Toinen torpedo räjähti aluksen konehuoneessa. Räjähdys tuhosi konehuoneen ja sen yläpuolella sijainneet virkistystilat surmaten välittömästi arvioiden mukaan noin 275 miestä. Alukseen alkoi tulvia vettä, eivätkä pumppulaitteistot toimineet sähköjen katkeamisen takia. Kaksikymmentä minuuttia osumien jälkeen ''General Belgranon'' kapteeni Hector Bonzo antoi käskyn jättää uppoava alus. Vajaa kolmasosa risteilijän miehistöstä sai surmansa upotuksen yhteydessä: yhteensä kuolonuhreja oli 323, joukossa kaksi laivan mukana ollutta siviiliä. Seuraavina päivinä merestä pelastettiin yli 700 eloonjäänyttä. Myös [[Chilen laivasto]] osallistui pelastustehtävään, vaikka maa oli erittäin huonoissa väleissä Argentiinan kanssa.
 
''General Belgranon'' upotus tapahtui sotatoimialueen ulkopuolella tilanteessa, jossa alus vieläpä suuntasi pois päinpoispäin alueesta mannerta kohti. Thatcherilla ei upotuskäskyn antaessaan todennäköisesti ollut tietoa siitä, että aluksen kurssi vei pois sotatoimialueen suunnasta; toisaalta tämä tieto ei välttämättä olisi vaikuttanut upotuspäätökseen mitenkään. Tapahtuma herätti arvostelua Britanniassa, jossa jotkut pitivät sotatoimialueen ulkopuolella tapahtunutta ikivanhan sotalaivan upotusta tarpeettomana joukkomurhana. Argentiinassa upotus herätti suuttumusta ja aiheutti sen, että maan hallitus hylkäsi [[Peru]]n luonnosteleman rauhansuunnitelman ja Britannian myöhemmät aselepoesitykset. Aiemmin vain melko vähäisiä ihmishenkien menetyksiä aiheuttanut sota kiihtyi upotusta seuranneina viikkoina. Monet Thatcherin arvostelijat katsoivat upotuksen pilanneen rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuudet. Thatcher vakuutti vuonna 1983, että upotuskäsky annettiin tilanteessa, jossa tieto Perun rauhansuunnitelmasta ei vielä ollut tullut Britannian hallitukselle.
[[Tiedosto:Headline.clarin.belgrano3.png|thumb|270px|left|Uppoamispaikka merkitty ympyröidyllä 1:llä karttaan. Espanjankielisessä kartassa Falklandinsaaria ("Islas Malvinas") ympäröinyt sotatoimialue on merkitty vaaleanharmaalla.]]
Upotusta on perusteltu sillä, että ''General Belgrano'' oli iästään huolimatta tulivoimainen sota-alus ja muodosti sellaisena uhan Falklandinsaaria lähestyville brittiläisille voimille, ja että vihollisen alukset olivat laillisia sotatoimien kohteita myös kansainvälistä meri- ja ilmaliikennettä varten julistetun sotatoimialueen ulkopuolella. Britannian hallitus oli jo 23. huhtikuuta välittänyt Argentiinan hallitukselle tiedon, että hyökkäykset voidaan ulottaa myös sotatoimialueen ulkopuolella oleviin Argentiinan sota-aluksiin ja lentokoneisiin. Vuonna 1994 Argentiinan hallitus myönsi, että ''General Belgranon'' upottaminen oli ollut laillinen sotatoimi. Alus oli ollut suorittamassa sotilaallista tehtävää, ja sen kurssi ennen upotusta sekä sotatoimialueen ulkopuolella pysyttely perustuivat taktisiin syihin.
 
{{Commonscat|ARA General Belgrano}}
 
[[Luokka:Risteilijät]]
[[Luokka:Falklandin sota]]
8 445

muokkausta