Ero sivun ”Venäjän federaation historia” versioiden välillä

</ref>. Hän vapautti hinnat ja ulkomaankaupan<ref>Kirkinen 2000, s. 539</ref>. Jeltsinin aikana kuitenkin pahenivat jo perestroikan aikana alkaneet talousongelmat kuten inflaatio ja veronkierto. Vuoden 1992 tammikuussa virkaatekevän pääministeri [[Jegor Gaidar]]in aloittama [[shokkiterapia]] ajoi maan [[talouskriisi]]in, jossa räjähdysmäinen [[inflaatio]] vei kansalaisten säästöt ja nosti hinnat pilviin<ref>Kirkinen 200, s. 539</ref>. Veronkierron takia monilla alueilla palkkojen ja eläkkeiden maksu lakkasi<ref>Kirkinen 200, s. 540</ref> vuosiksi. Ulkomaankauppa supistui, ja Jeltsinistä tuli nopeasti epäsuosittu hahmo, kun miljoonat vajosivat demokratian ja talousuudistusten takia kurjuuteen. Tavallinen kansa kirosi demokratiaa. Kommunistit vastustivat parlamentissa talousuudistuksia. Jeltsin erottikin Gaidarin vuonna 1992 pääministerin pallilta, ja nimitti virkaan kommunisteille sopivamman teknokraatin<ref>Kirkinen 2000, s. 540</ref> [[Viktor Tshernomyrdin]]in, joka oli valtavan [[Gazprom]]-yhtiön pääjohtaja ja kannatti hitaampaa uudistustahtia. [[Järjestäytynyt rikollisuus]] levisi nopeasti, ja noin puolet taloudesta oli [[varjotalous|varjotaloutta]]. Väitettiin että suurilla valtionyhtijöillä oli järjestelijöitä jotka hoitivat varjotalouteen kuuluvia tehtäviä. Varjotaloutta oli mm veronkierto ja vodkan kotituotanto.<ref name="Bäckman_1996_112">Venäjän organisoitu rikollisuus, Johan Bäckman, ISBN 951-704-191-8, ISSB 0357-0126, s 112</ref>. Veroja kiertävät yritykset olivat suojelurahoja keräävien rikollisjärjestöjen tulonlähteitä<ref>Bäckman 1996, s 113</ref>.

Monet yritykset joutuivat maksamaan [[mafia]]lle suojelurahoja. Murhat yleistyivät<ref>Bäckman 1996, s 101</ref>. Osa niistä liittyi liikemiesten keksinäisiinkeskinäisiin välienselvittelyihin. Huonot terveysolot, onnettomuudet, alkoholismi jne, lyhensivät ihmisten elinajanodotetta. Tieverkko oli huono. Maa kulki kohti hajaantumista, kun alueiden johtajat olivat jo vuonna 1990 ottaneet itselleen suuren vallan<ref>Luukkanen 2008, sivu 26</ref><ref>Venäjän politiikka ja perustuslaki, Katja Ruutu, sivu 170</ref>. Armeija heikkeni rahapulan takia, uusiin kalustohankintoihin ei tullut juurikaan rahoja. Venäjää ei pidetty lähellekään Neuvostoliiton veroisena suurvaltana. Oli kiistaa myös Ukrainan kanssa Mustanmeren laivastosta. Vuosina 1992-1993 Venäjä pyrki lähentymään länttä, ja länsi ilmoitti tukevansa taloudellisesti venäjää. Uudet Venäjästä irtautuneet "lähiulkomaat" siirsivät ydinsaeensa Venäjälle<ref>Kirkinen 2000, s. 538</ref>.