Avaa päävalikko

Muutokset

Viitemerkintöjä (vahvistus monille tiedoille löytyi samoilta sivuilta, jotka olivat jo Aiheesta muualla-osiossa ja joita todennäköisesti on aikoinaan käytettykin lähteinä)
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Svartholma Gavril Sergejev 1809.jpg|right|250px|thumb|Svartholman merilinnoitus Gavril Sergejevin ikuistamana vuonna 1809.]]
'''Svartholman merilinnoitus''' on [[Ruotsi]]n laivaston tukikohdaksi sekä [[Venäjä]]n vastaisen rajan turvaksi rakennettu merilinnoitus [[Loviisa]]n edustalla. Eversti [[Augustin Ehrensvärd]] suunnitteli sen säännölliseksi [[bastionijärjestelmä|bastionilinnoitukseksi]].<ref name=nba>{{verkkoviite|Osoite = http://www.nba.fi/fi/svartholma_historia | Nimeke = Linnoituksen historiaa | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 2010-07-01}}</ref> Svartholman rakennustyöt aloitettiin vuonna [[1748]], ja se valmistui keskeisiltä osiltaan [[1760-luku|1760-luvun]] aikana, mutta täysin valmiiksi se ei tullut koskaan.<ref name=nba />
 
Linnoitus näytteli merkittävää roolia Ruotsin laivaston tukikohtana [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] aikana vuosina [[1788]]–[[1790]]. Svartholma siirtyi Venäjän hallintaan [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana vuonna [[1808]], jolloin se antautui lähes taistelutta.<ref name=Loviisa>{{verkkoviite | Osoite = http://www.loviisa.fi/fi/palvelut/matkailu/svartholmanmerilinno | Nimeke = Svartholman merilinnoitus | Julkaisija = Loviisan kaupunki | Viitattu=2010-07-01}}</ref> Sotilaallisen merkityksensä menettänytmenettänyttä linnoituslinnoitusta muutettiinkäytettiin myöhemmin myös [[vankila]]ksina.<ref name=nba /> [[Yhdistynyt kuningaskunta|Englantilainen]] laivasto-osasto räjäytti linnoituksen käyttökelvottomaksi [[Krimin sota|Krimin sodan]] aikana vuonna [[1855]].<ref name=Loviisa /><ref name=nba />
 
[[Museovirasto]] on restauroinut linnoitusta [[1960-luku|1960-luvulta]] alkaen.<ref name=Loviisa /> Nykyisin linnoitus on suosittu matkailukohde.<ref name=Loviisa />
 
== Uuden itärajan turvaksi ==
Uuden rajan tuntumaan vuonna [[1745]] perustettuun rajakaupunkiin Loviisaan suunniteltiin rakennettavaksi [[Loviisan linnoitus]]. Laaja kuudesta bastionista ja etuvarustuksista muodostuva linnoitus vartioisi rannikkoa pitkin kulkevaa [[Kuninkaantie]]tä. Maalinnoituksen pariksi suunniteltiin rakennettavaksi Loviisan lahden suulle Svartholman merilinnoitus. Linnoitusten tehtävänä oli estää venäläisten pääsy rannikkoa pitkin Ruotsin hallitsemaan [[Suomi|Suomeen]] sekä tarjota tukeutumispaikka ja huoltotukikohta Ruotsin laivastolle. Svartholman merilinnoitus toimisi myös samaan aikaan [[Helsinki|Helsingin]] edustalle rakennettavan [[Suomenlinna|Viaporin]] eli Suomenlinnan merilinnoituksen sisarlinnoituksena ja etuvartioasemana.
 
Vanhin tunnettu Svartholman linnoitussuunnitelma on Suomen linnoitusprikaatin päällikön, päämajoitusmestariluutnantti A. J. Nordenbergin vuonna [[1744]] laatima hahmotelma.<ref name=nba /> Rakennustöihin ryhdyttiin kuitenkin Viaporinkin rakentamisesta vastanneen Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Svartholman merilinnoitus suunniteltiin rakennettavaksi tuolloin vallalla olleen [[bastionijärjestelmä]]n mukaisesti, jolloin linnoituksen eri osat saattoivat tukea toisiaan tykkitulella taistelutilanteessa. Neljästä bastionista ja linnoitussaarta kiertävästä etuvarustuksesta koostuva merilinnoitus valmistui jokseenkin suunnitellussa muodossa. Sen sijaan [[Loviisan linnoitus|Loviisan maalinnoituksen]] rakennustyöt jäivät lopullisesti kesken [[Pommerin sota|Pommerin sodan]] vuoksi vuonna [[1757]]. Linnoituksesta ehti valmistua vain Kuninkaantien kahden puolen rakennetut bastionit, [[Ungern]] ja [[Rosen]],<ref name=nba /> jotka ovat edelleen nähtävissä Loviisan keskustan itäpuolella.
 
== Linnoituksen rakennustyöt ==
 
Svartholman rakennustöiden johdossa oli Augustin Ehrensvärd,<ref name=nba /> jolla oli kuitenkin johdettavanaan myös Suomenlinnan rakennustyömaa. Rakennustöiden johto jäi käytännössä aina jollekin luutnantin tai kapteenin arvoiselle upseerille.<ref name=nba /> Työvoimana saarella käytettiin jalkaväen [[ruotusotilas|ruotusotilaita]] ja laivamiehiä sekä [[vanki|rangaistusvankeja]], mutta joukkoon oli palkattu myös ammattimiehiä: [[muurari|muurareita]], [[kirvesmies|kirvesmiehiä]] ja [[puuseppä|puuseppiä]].<ref name=nba /> Ensimmäisenä rakennuskesänä Loviisan ja Svartholman linnoitustyömaiden työläisten määrä nousi 1&nbsp;500 sotilaaseen ja käsityöläiseen, ja suurimmillaan työntekijämäärä oli vuonna [[1752]], jolloin rakennustyömailla työskenteli 4&nbsp;500 sotilasta, käsityöläistä ja vankia.<ref name=nba />
 
Työpäivät olivat 12-tuntisia ja töitä tehtiin kuutena päivänä viikossa kuuden [[äyri]]n päiväpalkalla.<ref name=nba /> Rakennustöitä pystyttiin tekemään pääasiassa kesäisin, huhtikuusta syyskuuhun, ja valtaosa kotimaisista joukko-osastoista kotiutettiin yleensä talven ajaksi.<ref name=nba /> Talvisin pystyttiin kuitenkin ajamaan saareen rakennustarpeita ja työskentelemään linnoitustyömaan pajoissa ja verstaissa.
 
Rakennustyöt Svartholman linnoitustyömaalla alkoivat tammikuussa [[1748]]. Saaren lähivedet luodattiin turvallisen [[satama]]paikan löytämiseksi ja linnoituksen pohjakaava mitattiin maastoon. Kevättalven aikana saarelle nousi rakennustöissä tarvittavia rakennuksia: pajoja, varastorakennuksia ja [[kasarmi]]. Kesällä roudan sulettua ryhdyttiin varsinaisiin linnoituksen rakennustöihin. Rakennustyöt etenivät ripeästi, ja [[1750-luku|1750-luvun]] aikana ehdittiin saada kutakuinkin valmiiksi sekä neljästä bastionista koostuva harmaakivinen keskuslinna, jonka muurit nousivat 7-9 metrin korkeuteen, että linnoituksen pääporttia suojaava pohjoinen rantavarustus eli [[bastionijärjestelmä|tenalji]]. [[Bastioni]]t, linnoituksen pääpuolustusasemat, nimettiin niiden rakennustöitä johtaneiden upseereiden mukaan.
===Suomen sota (1808–1809)===
 
[[Suomen sota|Suomen sodassa]] ([[1808]]-[[1809]]) Svartholma joutui ensimmäisen kerran vihollisen tulituksen kohteeksi. Helmikuussa [[1808]] hyökkäykseen lähtenyt Venäjän armeija saavutti pian rajan pinnassa sijaitsevan Loviisan ja ryhtyi piirittämään linnoitusta ja sen 700 miestä. Piiritys kesti ainoastaan muutaman viikon ja venäläistykistö ampui linnoitusta vain harvakseltaan. Svartholman upseeristo päätyi kuitenkin yllättäen antautumiseen ja linnoitus siirtyi venäläisten haltuun lähes vaurioitumattomana ja vastarintaa tekemättä.<ref name=nba />
 
===Venäläisenä vankilana===
Lähinnä vankilana toiminut linnoitus oli päässyt pahasti rappeutumaan Venäjän vallan ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Krimin sodan uhatessa Suomen rannikon puolusta ryhdyttiin elvyttämään, ja Svartholmaakin varten tehtiin korjaussuunnitelma. Tehtävä koettiin kuitenkin ylivoimaiseksi, ja linnoitus päätettiin tyhjentää kokonaan. Aseistus purettiin, puurakennukset sekä kivirakennusten puiset ovet ja ikkunat evakuoitiin mantereen puolelle.
 
Englantilainen laivasto-osasto saapui tyhjilleen jätetyn linnoituksen edustalle heinäkuun alussa [[1855]]. Aluksista siirrettiin tuhansia kiloja ruutia linnoitukseen, joka räjäytettiin käyttökelvottomaksi.<ref name=nba />
 
===Merilinnoituksen arkea===
Elämä linnoitussaarella ei ollut herkkua. Linnoituksen kasarmit olivat etenkin ennen [[1770-luku|1770-]] ja [[1780-luku|1780-lukujen]] vaihteessa tapahtunutta kattamistaan varsin kylmiä ja kosteita, sillä kasarmien katoilla olevia ampumatasanteita ei ollut saatu vesitiiviiksi. Miehistöä vaivasivatkin monet taudit, kuten [[punatauti]], [[kolera]] ja vilustumistaudit. Myös [[keripukki]] vaivasi yksipuolisella ruokavaliolla toimeen tulevia sotilaita. Sairastuneita sotilaita hoivasi linnoituksen [[välskäri]] läntiseen kasarmiin sijoitetussa sairastuvassaan.
 
Sotilaiden ateriat koostuivat lähinnä leivästä ja puuroista. Toisinaan ruokalistalla oli myös herneitä, lihaa, kalaa ja silavaa, joista loihdittiin erityisesti erilaisia keittoja.<ref name=nba /> Juomaksi sotilaille tarjottiin viinietikkaan sekoitettua vettä ja viinaa. Linnoituksessa asustaneet vangit saivat tyytyä pelkkään kuivaan leipään. Monipuolisempi ruoka täytyi ostaa linnoitustöistä saadulla vähäisellä palkalla.<ref name=nba /> Linnoituksen ruokahuolto tarjosi varman tulonlähteen lähiseudun talonpojille ja kalastajille sekä Loviisan porvareille.<ref name=nba /> Kaupunkiin perustettiin vuonna [[1754]] oma [[tupakkakehräämö]], ja anniskeluravintoloiden määrä nousi [[1700-luku|1700-luvun]] jälkimmäisellä puoliskolla yli kahdenkymmenen.
 
Linnoituksen upseeristo seurusteli mielellään lähiseudun aateliskartanoiden herrasväen kanssa ja osallistui innolla kaupungin seurapiiritapahtumiin. Linnoituksen upseeristo ja kaupungin porvarit perustivat myös veljeskiltoja ja salaseuroja. Svartholmassa kokoontui esimerkiksi salaperäinen juomaseura Hypotenus, joka kunnioitti toiminnallaan roomalaista viininjumalaa [[Bacchus]]ta.<ref name=nba /> Myöskään Helsinki ja Viaporin linnoitus eivät olleet liian kaukana seurapiiririentojen kohteina.
 
== Linnoituksen restaurointi ==
 
Englantilaisten vierailun jälkeen Svartholman merilinnoitus unohdettiin. Raunioista purettua rakennusjätettä käytettiin tulipalossa tuhoutuneen Loviisan kaupungin jälleenrakennukseen. Esimerkiksi Loviisan raatihuoneen ja kirkon rakennustyömaille tuotiin tiiliä linnoituksen raunioista.<ref name=nba /> Purkutöitä seuranneina vuosikymmeninä saarta käytettiin lähinnä vain Suur-Sarvilahden kartanon karjan laidunmaana.
 
Linnoituksen räjäytetyt, puretut sekä kosteuden ja pakkasen runtelemat muurit hautautuivat purkujätteen ja kasvillisuuden alle. [[1900-luku|1900-luvun]] alussa linnoituksesta oli tunnistettavissa enää osa rantavarustuksista ja bastioneista.
 
Vuosikymmenten unohduksen jälkeen Museoviraston edeltäjä muinaistieteellinen toimikunta alkoi tutkia Svartholman raunioita ensimmäisen kerran jo vuonna 1911, ja Loviisan kaupunki suoritti linnoituksessa raivaustöitä 1930-luvun alussa. Varsinaisiin [[restaurointi]]töihin ryhdyttiin kuitenkin vasta sotien jälkeen.<ref name=rest>{{verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/svartholma_rest | Nimeke = Svartholman restaurointi | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 2010-07-01}}</ref>
 
Vuonna 1948 suoritettuja pienimuotoisia muurien korjaustöitä lukuun ottamatta laajemmat restaurointityöt Svartholmassa aloitettiin vasta Museoviraston vuosina 1963-1964 toteutettujen kaivausten yhteydessä. Ensimmäisten kaivausten yhteydessä paljastettiin linnoituksen sisäpihaa sekä itäisessä ja läntisessä kurtiinissa sijainneita kasarmeja.<ref name=rest /> Kaivausten vuoksi linnoituksen muurit kärsivät valitettavasti talvisia lisävaurioita, sillä esiin kaivettuja muurinosia ei suojattu välittömästi sateelta ja jäätymiseltä.
 
Linnoituksen pohjoinen kasarmirakennus kaivettiin esiin 1970-luvulla, jolloin myös bastionikehän muurirakenteita vahvistettiin ja muurattiin osittain uudelleen. Maan uumenista paljastuneen pohjoisen kasarmin suojaksi rakennettiin katos.
 
Linnoituksen tutkimuksen ja entistämisen viimeisin vaihe käynnistyi vuonna 1994, jolloin loputkin linnoitusalueesta pääsivät restaurointityön piiriin. Samalla suojattiin pohjoisen ja läntisen kurtiinirakennuksen rauniot yhtenäisellä katoksella.<ref name=rest /> Työt valmistuivat vuonna [[1998]], jolloin vietettiin linnoituksen 250-vuotisjuhlavuotta.<ref name=rest />
 
Osa linnoituksesta on edelleen jätetty kaivamatta esiin, sillä vaurioituneet rakenteet säilyvät parhaiten maakerroksen peitossa.<ref name=rest /> Linnoitus hahmottuu vierailijalle kuitenkin hyvin jo tällä hetkellä esiin kaivettujen osien avulla. Muurien entistämistyöt, linnoituksen sisäpihan korjattu kiveys ja [[1700-luku]]laisittain rakennettu hirsiarkkulaituri kruunaavat kokonaisuuden.
 
Svartholman merilinnoitus on nykyisin Museoviraston omistuksessa oleva [[muinaismuistolaki|muinaismuistolain]] suojaama [[muinaisjäännös]].
== Vilkas matkailukohde ==
 
Linnoitussaaressa sijaitsee Museoviraston tuottama Svartholman historiasta kertova näyttely. Näyttelyssä voi tutustua linnoituksen rakentamisvaiheeseen, sen palvelukseen sotilaskäytössä sekä pitkään ja vaativaan restaurointiprojektiin. Näyttelyssä on esillä linnoituksesta löytynyttä esineistöä sekä linnoituksen pienoismalli. Saareen ja linnoitukseen voi tutustua myös opastettujenopastetulla kävelykierrosten merkeissäkävelykierroksilla. Lisäksi saaressa on museomyymälä, ravintola ja vierasvenesatama. Osassa linnoituksen raunioista on sortumavaara, joten muureilla tulee liikkua varovaisesti.
Svartholman saarelle pääsee kesällä päivittäin Loviisan keskustasta lähtevällä reittilaivalla. Matka-aika on 45 minuuttia. Viikonloppuisin linnoitussaareen pääsee myös yhteysveneellä Hästholmenin Kvarnvikin huoltolaiturilta non-stop –kuljetuksella vain muutamassa minuutissa.
* [[Loviisan linnoitus]]
 
== Aiheesta muuallaViitteet ==
 
{{viitteet}}
[http://www.loviisa.fi/index.php?mid=243 Svartholma Loviisan kaupungin sivuilla]
 
== Aiheesta muualla ==
[http://www.Cafesvartholm.fi/ Svartholman ravintola]
 
[http://www.museovirasto.fi/fi/svartholma Svartholma museoviraston sivuilla]
 
* [http://www.Cafesvartholm.fi/ Svartholman ravintola]
* [http://www.muuka.com/finnishpumpkin/fortresses/svartholma/svartholma_fi.html Suomalaiset linnoitukset: Svartholma (kuvia)]
 
{{Suomen_linnat}}
89 378

muokkausta