Ero sivun ”Svartholman merilinnoitus” versioiden välillä

'''Svartholman merilinnoitus''' on [[Ruotsi]]n laivaston tukikohdaksi sekä [[Venäjä]]n vastaisen rajan turvaksi rakennettu merilinnoitus [[Loviisa]]n edustalla. Eversti [[Augustin Ehrensvärd]] suunnitteli sen säännölliseksi [[bastionijärjestelmä|bastionilinnoitukseksi]].<ref name=nba>{{verkkoviite|Osoite = http://www.nba.fi/fi/svartholma_historia | Nimeke = Linnoituksen historiaa | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 2010-07-01}}</ref> Svartholman rakennustyöt aloitettiin vuonna [[1748]], ja se valmistui keskeisiltä osiltaan [[1760-luku|1760-luvun]] aikana, mutta täysin valmiiksi se ei tullut koskaan.<ref name=nba />

Linnoitus näytteli merkittävää roolia Ruotsin laivaston tukikohtana [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] aikana vuosina [[1788]]–[[1790]]. Svartholma siirtyi Venäjän hallintaan [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana vuonna [[1808]], jolloin se antautui lähes taistelutta.<ref name=Loviisa>{{verkkoviite | Osoite = http://www.loviisa.fi/fi/palvelut/matkailu/svartholmanmerilinno | Nimeke = Svartholman merilinnoitus | Julkaisija = Loviisan kaupunki | Viitattu=2010-07-01}}</ref> Sotilaallisen merkityksensä menettänytmenettänyttä linnoituslinnoitusta muutettiinkäytettiin myöhemmin myös [[vankila]]ksina.<ref name=nba /> [[Yhdistynyt kuningaskunta|Englantilainen]] laivasto-osasto räjäytti linnoituksen käyttökelvottomaksi [[Krimin sota|Krimin sodan]] aikana vuonna [[1855]].<ref name=Loviisa /><ref name=nba />

[[Museovirasto]] on restauroinut linnoitusta [[1960-luku|1960-luvulta]] alkaen.<ref name=Loviisa /> Nykyisin linnoitus on suosittu matkailukohde.<ref name=Loviisa />

Vanhin tunnettu Svartholman linnoitussuunnitelma on Suomen linnoitusprikaatin päällikön, päämajoitusmestariluutnantti A. J. Nordenbergin vuonna [[1744]] laatima hahmotelma.<ref name=nba /> Rakennustöihin ryhdyttiin kuitenkin Viaporinkin rakentamisesta vastanneen Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Svartholman merilinnoitus suunniteltiin rakennettavaksi tuolloin vallalla olleen [[bastionijärjestelmä]]n mukaisesti, jolloin linnoituksen eri osat saattoivat tukea toisiaan tykkitulella taistelutilanteessa. Neljästä bastionista ja linnoitussaarta kiertävästä etuvarustuksesta koostuva merilinnoitus valmistui jokseenkin suunnitellussa muodossa. Sen sijaan [[Loviisan linnoitus|Loviisan maalinnoituksen]] rakennustyöt jäivät lopullisesti kesken [[Pommerin sota|Pommerin sodan]] vuoksi vuonna [[1757]]. Linnoituksesta ehti valmistua vain Kuninkaantien kahden puolen rakennetut bastionit, [[Ungern]] ja [[Rosen]],<ref name=nba /> jotka ovat edelleen nähtävissä Loviisan keskustan itäpuolella.

Svartholman rakennustöiden johdossa oli Augustin Ehrensvärd,<ref name=nba /> jolla oli kuitenkin johdettavanaan myös Suomenlinnan rakennustyömaa. Rakennustöiden johto jäi käytännössä aina jollekin luutnantin tai kapteenin arvoiselle upseerille.<ref name=nba /> Työvoimana saarella käytettiin jalkaväen [[ruotusotilas|ruotusotilaita]] ja laivamiehiä sekä [[vanki|rangaistusvankeja]], mutta joukkoon oli palkattu myös ammattimiehiä: [[muurari|muurareita]], [[kirvesmies|kirvesmiehiä]] ja [[puuseppä|puuseppiä]].<ref name=nba /> Ensimmäisenä rakennuskesänä Loviisan ja Svartholman linnoitustyömaiden työläisten määrä nousi 1&nbsp;500 sotilaaseen ja käsityöläiseen, ja suurimmillaan työntekijämäärä oli vuonna [[1752]], jolloin rakennustyömailla työskenteli 4&nbsp;500 sotilasta, käsityöläistä ja vankia.<ref name=nba />

Työpäivät olivat 12-tuntisia ja töitä tehtiin kuutena päivänä viikossa kuuden [[äyri]]n päiväpalkalla.<ref name=nba /> Rakennustöitä pystyttiin tekemään pääasiassa kesäisin, huhtikuusta syyskuuhun, ja valtaosa kotimaisista joukko-osastoista kotiutettiin yleensä talven ajaksi.<ref name=nba /> Talvisin pystyttiin kuitenkin ajamaan saareen rakennustarpeita ja työskentelemään linnoitustyömaan pajoissa ja verstaissa.

[[Suomen sota|Suomen sodassa]] ([[1808]]-[[1809]]) Svartholma joutui ensimmäisen kerran vihollisen tulituksen kohteeksi. Helmikuussa [[1808]] hyökkäykseen lähtenyt Venäjän armeija saavutti pian rajan pinnassa sijaitsevan Loviisan ja ryhtyi piirittämään linnoitusta ja sen 700 miestä. Piiritys kesti ainoastaan muutaman viikon ja venäläistykistö ampui linnoitusta vain harvakseltaan. Svartholman upseeristo päätyi kuitenkin yllättäen antautumiseen ja linnoitus siirtyi venäläisten haltuun lähes vaurioitumattomana ja vastarintaa tekemättä.<ref name=nba />

Englantilainen laivasto-osasto saapui tyhjilleen jätetyn linnoituksen edustalle heinäkuun alussa [[1855]]. Aluksista siirrettiin tuhansia kiloja ruutia linnoitukseen, joka räjäytettiin käyttökelvottomaksi.<ref name=nba />

Sotilaiden ateriat koostuivat lähinnä leivästä ja puuroista. Toisinaan ruokalistalla oli myös herneitä, lihaa, kalaa ja silavaa, joista loihdittiin erityisesti erilaisia keittoja.<ref name=nba /> Juomaksi sotilaille tarjottiin viinietikkaan sekoitettua vettä ja viinaa. Linnoituksessa asustaneet vangit saivat tyytyä pelkkään kuivaan leipään. Monipuolisempi ruoka täytyi ostaa linnoitustöistä saadulla vähäisellä palkalla.<ref name=nba /> Linnoituksen ruokahuolto tarjosi varman tulonlähteen lähiseudun talonpojille ja kalastajille sekä Loviisan porvareille.<ref name=nba /> Kaupunkiin perustettiin vuonna [[1754]] oma [[tupakkakehräämö]], ja anniskeluravintoloiden määrä nousi [[1700-luku|1700-luvun]] jälkimmäisellä puoliskolla yli kahdenkymmenen.

Linnoituksen upseeristo seurusteli mielellään lähiseudun aateliskartanoiden herrasväen kanssa ja osallistui innolla kaupungin seurapiiritapahtumiin. Linnoituksen upseeristo ja kaupungin porvarit perustivat myös veljeskiltoja ja salaseuroja. Svartholmassa kokoontui esimerkiksi salaperäinen juomaseura Hypotenus, joka kunnioitti toiminnallaan roomalaista viininjumalaa [[Bacchus]]ta.<ref name=nba /> Myöskään Helsinki ja Viaporin linnoitus eivät olleet liian kaukana seurapiiririentojen kohteina.

Englantilaisten vierailun jälkeen Svartholman merilinnoitus unohdettiin. Raunioista purettua rakennusjätettä käytettiin tulipalossa tuhoutuneen Loviisan kaupungin jälleenrakennukseen. Esimerkiksi Loviisan raatihuoneen ja kirkon rakennustyömaille tuotiin tiiliä linnoituksen raunioista.<ref name=nba /> Purkutöitä seuranneina vuosikymmeninä saarta käytettiin lähinnä vain Suur-Sarvilahden kartanon karjan laidunmaana.

Vuosikymmenten unohduksen jälkeen Museoviraston edeltäjä muinaistieteellinen toimikunta alkoi tutkia Svartholman raunioita ensimmäisen kerran jo vuonna 1911, ja Loviisan kaupunki suoritti linnoituksessa raivaustöitä 1930-luvun alussa. Varsinaisiin [[restaurointi]]töihin ryhdyttiin kuitenkin vasta sotien jälkeen.<ref name=rest>{{verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/svartholma_rest | Nimeke = Svartholman restaurointi | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 2010-07-01}}</ref>

Vuonna 1948 suoritettuja pienimuotoisia muurien korjaustöitä lukuun ottamatta laajemmat restaurointityöt Svartholmassa aloitettiin vasta Museoviraston vuosina 1963-1964 toteutettujen kaivausten yhteydessä. Ensimmäisten kaivausten yhteydessä paljastettiin linnoituksen sisäpihaa sekä itäisessä ja läntisessä kurtiinissa sijainneita kasarmeja.<ref name=rest /> Kaivausten vuoksi linnoituksen muurit kärsivät valitettavasti talvisia lisävaurioita, sillä esiin kaivettuja muurinosia ei suojattu välittömästi sateelta ja jäätymiseltä.

Linnoituksen tutkimuksen ja entistämisen viimeisin vaihe käynnistyi vuonna 1994, jolloin loputkin linnoitusalueesta pääsivät restaurointityön piiriin. Samalla suojattiin pohjoisen ja läntisen kurtiinirakennuksen rauniot yhtenäisellä katoksella.<ref name=rest /> Työt valmistuivat vuonna [[1998]], jolloin vietettiin linnoituksen 250-vuotisjuhlavuotta.<ref name=rest />

Osa linnoituksesta on edelleen jätetty kaivamatta esiin, sillä vaurioituneet rakenteet säilyvät parhaiten maakerroksen peitossa.<ref name=rest /> Linnoitus hahmottuu vierailijalle kuitenkin hyvin jo tällä hetkellä esiin kaivettujen osien avulla. Muurien entistämistyöt, linnoituksen sisäpihan korjattu kiveys ja [[1700-luku]]laisittain rakennettu hirsiarkkulaituri kruunaavat kokonaisuuden.

Linnoitussaaressa sijaitsee Museoviraston tuottama Svartholman historiasta kertova näyttely. Näyttelyssä voi tutustua linnoituksen rakentamisvaiheeseen, sen palvelukseen sotilaskäytössä sekä pitkään ja vaativaan restaurointiprojektiin. Näyttelyssä on esillä linnoituksesta löytynyttä esineistöä sekä linnoituksen pienoismalli. Saareen ja linnoitukseen voi tutustua myös opastettujenopastetulla kävelykierrosten merkeissäkävelykierroksilla. Lisäksi saaressa on museomyymälä, ravintola ja vierasvenesatama. Osassa linnoituksen raunioista on sortumavaara, joten muureilla tulee liikkua varovaisesti.

== Aiheesta muuallaViitteet ==

* [http://www.Cafesvartholm.fi/ Svartholman ravintola]
* [http://www.muuka.com/finnishpumpkin/fortresses/svartholma/svartholma_fi.html Suomalaiset linnoitukset: Svartholma (kuvia)]