Ero sivun ”Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti linkin tiedostoon Pjatiletnu_prevratii_ve_chetuirekhletnu.jpg, koska käyttäjä Kameraad Pjotr on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: [[commons:COM:EI|Missing essential information: source and/or licen |
|||
Rivi 16:
Ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaan liittyi oleellisesti elintarvikkeiden hintojen alentaminen ja pitäminen halpoina, mikä käytännössä tarkoitti maaseutuväestön tulojen vähentämistä siten, että muuttuliike raskaan teollisuuden edellyttämiin kaupunkeihin nopeutui. Raskaan teollisuuden investoinnit puolestaan toteutettiin ulkomaanlainoitta päinvastoin kuin esimerkiksi rauteteiden rakentaminen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] loppuaikoina pääasiassa ranskalaisilla lainoilla, mikä oli tehnyt Venäjän keisarikunnan riippuvaiseksi Ranskan tasavallasta, ja samalla johtanut siihen, ettei Venäjän keisarikunnan hallitus [[Nikolai II]]:n aikana eikä [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaisen hallituksen aikana]] kyennyt irtautumaan sille kalliiksi käyneestä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisestä maailmansodasta]], joka loppuvuoden [[1916]] ja vuoden [[1917]] kriisiytymisen vuoksi aiheutti keisarinvallasta luopumisen.
Yksityistyneestä maataloudesta johtuen elintarvikkeiden vapaan kaupan loppumista korkein hinnoin vastustettiin, minkä vuoksi [[maatalouden kollektivisointi]] eli yksityisten maatilojen liittäminen [[osuustoiminta]]muotoisiksi tiloiksi, [[kolhoosi|kolhooseiksi]] ja suurehkoiksi valtiontiloiksi, [[sovhoosi|sovhooseiksi]], tuli valtiolle välttämättömäksi tavaksi valvoa maataloutta ja elintarvikkeiden jakelua. Maatalouden kollektivisoinnissa käytettiin myös pakottavia menetelmiä, joista äärimmäinen oli [[Ukrainan nälänhätä]] [[1932]]-[[1933]], johon liittyvistä tapahtumista on eriäviä mielipiteitä edelleen [[Venäjän federaatio]]n ja [[
{{Neuvostoliiton talous}}
[[Luokka:Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma]]
| |||