Ero sivun ”Ateismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: fy:Ateïsme |
|||
Rivi 125:
== Suomi ==
Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref name="suomalaiset_suhtautuvat">{{Verkkoviite | Nimeke = Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/7AAA6F0B2A2B17D2C225739B0025E867?OpenDocument&lang=FI | Viitattu = 1.7.2010| Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus | Ajankohta = 22.11.2007 }}</ref> [[Suomi|Suomessa]] [[naturalismi|Naturalistinen]] [[evoluutio|evoluutioteoria]] innoitti Suomessa jo [[1880-luku|1880-luvulta]] lähtien muun muassa [[Edvard Westermarck]]ia<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.<br>{{Kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15356-0}}</ref>.
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin:
Rivi 133:
[[Työväenliike]] omaksui Suomessa [[Marxilainen uskontokritiikki|marxilaisen ateismin]] ohjelman haasteena luterilaiselle [[Valtionuskonto|valtionkirkolle]]. Vasta vuonna 1923 voimaan tullut [[uskonnonvapauslaki]] antoi ateisteille täydet [[kansalaisoikeudet]].<ref>Niiniluoto 2003, s. 128.</ref> Vaatimus täydellisestä [[kirkon ja valtion ero|valtion ja kirkon erottamisesta]] ei kuitenkaan toteutunut, minkä [[Jussi Pikkusaari]] on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-085-X}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien katsomuspolitiikalle<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.</ref>.
Uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti [[kirkko]]on ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen, on kutsuttu ateismin lisäksi ''[[vapaa-ajattelu]]ksi''<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. Suomalaisista 4 % pitää uskontoja epätosina ja haitallisina asioina (vrt. vapaa-ajattelu).<ref name="suomalaiset_suhtautuvat" /> Tätä ohjelmaa on Suomessa toteuttanut [[Vapaa-ajattelijain liitto]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Sivu=4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://ajburger.homestead.com/ethics.html | Nimeke=The Ethics of Belief | Tekijä=Clifford, William Kingdon | Ajankohta=1877 | Viitattu=17.6.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
== Ateismi nykyisin ==
| |||