Ero sivun ”Rippi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
|||
Rivi 1:
{{lähteetön|pitkiä lähteettömiä pätkiä}}
'''Rippi''' on [[kristinusko]]ssa ''synnintunnustus'' ja siihen liittyvä [[synninpäästö]]. [[Katolinen kirkko|Katolisessa kirkossa]] ja [[Ortodoksisuus|ortodoksisessa kirkossa]] katumus on yksi [[mysteerio]]ista eli [[Sakramentti|sakramenteista]]. [[Evankelis-luterilainen kirkko|Evankelis-luterilaisessa kirkossa]] rippi ei ole sakramentti.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref><!--▼
▲'''Rippi''' on [[kristinusko]]ssa ''synnintunnustus'' ja siihen liittyvä [[synninpäästö]]. [[Katolinen kirkko|Katolisessa kirkossa]] ja [[Ortodoksisuus|ortodoksisessa kirkossa]] katumus on yksi [[mysteerio]]ista eli [[Sakramentti|sakramenteista]]. [[Evankelis-luterilainen kirkko|Evankelis-luterilaisessa kirkossa]] rippi ei ole sakramentti.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref>
Rippi on käsitteellisesti lähellä [[sielunhoito]]a. Sielunhoitoon ei kuitenkaan kuulu välttämättä syntien tunnustamista ja anteeksiannon julistamista, vaan kyse on muunlaisesta henkisen ja hengellisen avun ja tuen antamisesta.
Rippiä on useampaa tyyppiä. Voidaan erottaa toisistaan{{kenen mukaan}}
* julkirippi
* yksityinen rippi
Rivi 12 ⟶ 11:
* armonvakuutus
== Katumuksen sakramentti ortodoksisessa kirkossa ==
Rivi 32 ⟶ 31:
== Rippi luterilaisessa kirkossa ==
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin. Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi armon lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi. Luterilaisessa kirkossa ripin vastaanottajana voi olla kuka hyvänsä, sillä jokaisen kristityn katsotaan olevan yleisen pappeuden mukainen pappi. Vapaaseen rippikäytäntöön on vaikuttanut myös se, että rippiä ei luettu sakramentteihin. Yleensä ripin ottaa vastaan pappi tai seurakunnan työntekijä. Rippi ja sielunhoito luetaan papin erityisiin tehtäviin.
Luterilaisen käsityksen mukaan ripissä on kaksi osaa:
Rivi 42 ⟶ 39:
Kaksivaiheinen rippikäsitys sisältää käsityksen rippikäsityksen kritiikin, joka kohdistuu katumuksen määrittelyyn ja hyvitystöihin. Luterilainen kirkko kritisoi keskiaikaista tapaa, että ripissä tuli yrittää tunnustaa kaikki synnit. Lisäksi hyvitystoihin suhtauduttiin kriittisesti, koska kansanomaisen käsityksen mukaan se oli osa anteeksiantoa. Lisäksi keskiaikaisen [[ane]]kaupan kritiikki tehosti hyvitystöiden kritiikkiä.
Luterilaisessa kirkossa pidettiin pitkään tärkeänä, että jokainen ehtoolliselle osallistuva ripittäytyy ennen messua. Tästä tavasta syntyi vähitellen tapa aloittaa messu yhteisellä ripillä. Rippiä käsittelee [[augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] artiklat 10 ja 11. Ripin vastaanottaja julistaa synnintunnustuksen jälkeen syntien anteeksiannon Pyhän Kolminaisuuden nimessä. Rippi on erittäin yksityinen tapahtuma. Kirkot ovat perinteisesti vaatineet tiukkaa rippisalaisuuden hoitoa papeiltaan. Katolisessa kirkossa käytössä oleva rippituoli korostaa ripin yksityisyyttä.
== Julkirippi ==
|