Ero sivun ”Mäntyharjun reitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 11:
Ripatin-, Puuskan- ja Kaivannonkoskissa harrastetaan kalatusta ja melontaa.
Myös Kuomion-, Pyhä- ja Miekankoskissa kalastetaan, kuten myös Verlan alapuolisessa Puolakankoskessa. Pyhäkosken nippu-uittokanavaan rakennettin venesulku 1998. Miekankoskella on Turun rauhan muistomerkin lisäksi uittotupa-museo ja kahvila. Miekankoski oli ennen 1800-luvun loppupuolta Miekansalmi, koski siihen syntyi vasta kun Voikoskea ruopattiin.
[[Voikoski|Voikosken]] [[Vesisaha|vesisaha]] aloitti toimintansa v. 1775 ja teollisen mittakaavan [[Uitto|uittotoiminta]] käynnistyi, kun Kymijoki oli perattu 1870. Mäntyharjun lauttausyhtiö alkoi hoitaa puunuiton reiltillään v. 1892 alkaen. [[Halla_(yritys)|Halla-yhtiön]] v. 1910 aloittama tukinuitto (nipuissa 1963 alk.) Saimaalta [[Honkataipaleen_rata|Honkataipaleen]] ylitse Mäntyharjun reittiä [[Voikkaa|Voikkaalle]] loppui v. 1976, kuljetusten siirryttyä kustannussyistä kumipyörille mm. [[Valtatie_15|VT-15]] Kouvola-Ristiina-tieosuuden valmistuttua 1970-luvulla.
Rivi 19:
Reitin varrella on lukuisten sahalaitosten lisäksi toiminut ja toimii yhä muutakin metsäteollisuutta, muun muassa Kissakosken paperihiomo, joka on nykyisin [[Kissakoski (yritys)|Kissakosken tehdamuseo]], kaasuja valmistava [[ Woikoski]], UPM:n [[Vuohijärvi_(taajama)|Kalson vaneritehdas]]. Verlan pahvitehtaan perintöä vaalii [[Verla|Verlan pahvitehdas-museo]].
Merkittävä Mäntyharjun reitin ylittävä silta löytyy [[Valtatie_5|VT-5]]:lta Vihantasalmelta
==Uittotoimintaa käsittelevää kirjallisuutta==
*Keränen Kauko: Uittomuistoja Mäntyharjun reitiltä, 1999. ISBN 952-91-1725-6.
*Pakkanen Esko: Antaa pölkyn juosta!, 2004.
*Pääskynen Kari: Kymi uittoyhdistys 1873-1973, 1971.
*Pyhäkosken kylätoimikunta: Rajakylien vaiheita: Pyhäkosken alueen historia, 1995.
| |||