Ero sivun ”UK-puisto–Sompio–Kemihaara” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OMFG (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 1:
{{korjattava/muoto|Taulukko mallineella, suojelualueille on muistaakseni sellainen olemassa}}
{| cellpadding="2" cellspacing="0" style="margin:1px; border:1px solid #007b32;width:30%; font-family:Arial,Helvetica" align="right"
! bgcolor="#C6E5C6" colspan="3" align="center" style="border-bottom:1px solid"|[[Natura 2000|Natura]]:FI1301701
Rivi 7:
| colspan="3" align="center"|
|-
! bgcolor="#C6E5C6" colspan="3"|[[Urho Kekkosen kansallispuisto |UK-puisto]] -[[Sompion luonnonpuisto|Sompio]] - Kemihaara
|-
| Pinta-ala|| colspan="2" | 309 771 [[hehtaari|ha]]
Rivi 30:
| [[luontotyyppi]] 1|| colspan="2" |[[aapasuot]]
|-
| [[luontotyyppi]] 2|| colspan="2" |[[Alnus gluntinosaglutinosa ja Fraxinus excelsior-tulvametsät]] (ensisijainen)
|-
| [[luontotyyppi]] 3|| colspan="2" |[[Boreaalinen luonnonmetsä|boreaaliset luonnonmetsät]] (ensisijainen)
|-
| [[luontotyyppi]] 4|| colspan="2" |[[Alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus]] (ensisijainen)
|-
| [[luontotyyppi]] 5|| colspan="2" |[[boreaaliset lehdot]]
Rivi 254:
'''UK-puisto-Sompio-Kemihaara''' koostuu [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]sta ja [[Sompion luonnonpuisto]]sta, jotka muodostavat yhden [[Natura 2000]]-alueen.
<!---Tämä artikkeli on poistettu useita kertoja ja välillä siten, että poistamisesta on hävitetty myös logitiedot jälkien peittämiseksi. Ensimmäisen poiston tieto on kuitenkin palautettu logiin myöhemmin: 24. heinäkuuta 2008 kello 16.29 MikkoM --->
 
==Sompion luonnonpuisto==
Sompion luonnonpuisto on lailla [[634/1956]] perustettu luonnonpuisto, jonka tavoitteenaon säilyttää Metsä-Lapin metsä-, tunturi- ja suoluontoa tulevaisuutta sekä tieteellistä tutkimusta varten. Sen pinta-ala on 176 km², ja sitä hoitaa [[metsähallitus]].
{{kesken}}
 
==Urho Kekkosen kansallispuisto==
{{Pääartikkeli|[[Urho Kekkosen kansallispuisto]]}}
Urho Kekkosen kansallispuisto on lailla Urho Kekkosen kansallispuistosta [[228/1983]] perustettu Koilliskairan kansallispuisto kaksi vuotta Urho Kekkosen presidentin tehtävistä sairauden vuoksi luopumisen jälkeen. Kansallispuiston rauhoituksesta ja hallinnosta on säädetty asetuksella [[229/1983]]. Pinta-alaltaan se on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Siellä käy vuosittain enemmän kuin 150 000 kävijää. Tarve suuren luonnonsuojelualueen perustamiselle muodostui Lapissa 1960-luvulla, kun ympäristöä muokattiin voimakkaasti metsätalouden ja metsäteollisuuden edellyttämään suuntaan. Saariselän tunturialueelle oli suunniteltu metsäautoteitä Luirojärvelle saakka. [[Suomen Luonnonsuojeluyhdistys]] ehdotti [[1960]]-luvun lopulla 5 500 km²:n laajuisen Itä-Lapin kansallispuiston perustamista. Metsähallituksen [[Perä-Pohjola]]n piirikuntakonttori esitti 2 040 km² laajuisen suojelualueen perustamista. Kunnat suhtautuvat ehdotuksiin aluksi varauksellisesti. Noin kahdenkymmenen vuoden keskustelujen jälkeen
 
Tarve suuren luonnonsuojelualueen perustamiselle muodostui Lapissa 1960-luvulla, kun ympäristöä muokattiin voimakkaasti metsätalouden ja metsäteollisuuden edellyttämään suuntaan. Saariselän tunturialueelle oli suunniteltu metsäautoteitä Luirojärvelle saakka.
 
[[Suomen Luonnonsuojeluyhdistys]] ehdotti [[1960]]-luvun lopulla 5 500 km²:n laajuisen Itä-Lapin kansallispuiston perustamista. Metsähallituksen [[Perä-Pohjola]]n piirikuntakonttori esitti 2 040 km² laajuisen suojelualueen perustamista. Kunnat suhtautuvat ehdotuksiin aluksi varauksellisesti. Noin kahdenkymmenen vuoden keskustelujen jälkeen
 
Kansallispuisto jaettu osa-alueisiin, joissa pätevät toisistaan poikkeavat liikkumis-, leiriytymis- ja tulentekomääräykset: