Ero sivun ”Viitaila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vitarla => Viitala => Viitaila |
Enemmän wikipedia tyyppiseksi. Vieläkin puutteellinen mm. sisältää runsaasti adjektiivejä. |
||
Rivi 2:
'''Viitaila''' on [[Asikkala]]n kylä, joka sijaitsee [[Hollola]]n [[Laitiala]]n ja [[Manskivi|Manskiven]] pohjoispuolella. Epävirallisesti Viitailan seudulla saatetaan joskus tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta, mihin luetaan Viitailan kylän lisäksi myös [[Paakkola]], [[Lumiala]], [[Reivilä]] ja [[Selkämaa]]
==Alue==
Viitailan alue on maaseutua Asikkalan kunnan lounais-osassa Päijät-Hämeessä. Lähialueita ovat Vääksy, Lammi, Hämeenkoski, Hollola ja Padasjoki. Lähimmät kaupungit ovat Lahti (40 km) ja Hämeenlinna (55 km).
Salpausselän harjumuodostelman ansiosta maasto on monipuolista ja vaihtelevaa. Vankat metsät reunustavat kauniita viljelys- ja laidunmaita. Seudulla on useita järviä, joista merkittävin on Vesijärvi.
Harjujen välissä on melko pienialaisia peltoja. Niitä ympäröi kivikkoiset laidunmaat. Viitailan kulttuuriympäristö on monipuolista ja vaihtelevaa. Maisemassa on an arvokkaita rakennuksia perinneympäristöineen ja runsaat lehtokasvillisuus alueet.
Erityisesti maisemasta erottuvat Linnonmäki jopa 40 metriä ympäröivää peltoaluetta korkeampana harjuna, Pauni-Muurahaismäki-Puruvuori osana Salpausselkien harjujaksoa, Pähkinävuori arvokkaine pähkinäpensaineen oivana näköalapaikkana, Viitailan arvokkaat laitumet ja Reivilän monimuotoinen lammaslaidun kallioketoineen ja hakamaineen. Keijumäki oli aikanaan kokoontumispaikka, Puruvuorella tanssittiin piirileikkiä ja Laulukallio toimi laulupaikkana aina 1940-luvulle saakka.
Paakkolan perinnemaisema on luonnonpiirteiltään tyypillistä kivistä peltomaisemaa, missä kiviä on kerätty röyhkiöiksi peltojen keskelle. Kallioisten tulikalliolla poltettiin vapputulia 1960-luvulle saakka.▼
Kuusimäki on ollut piirileikkipaikka ja kokkopaikkoineen ennen sotia. Hartolanmäki oli piirileikkipaikka 1930-luvulla ja Kukkaronmäki on vanha näköalapaikka.▼
==Historia==
Viitailan (1539 ''Vitarla''<ref>Albert Sivén: [http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/Digitoidut/suurhollolanvaiheista.pdf Suur-Hollolan vaiheista], s.27</ref>) kylä on ollut jo keskiajalla melkoisen suuri.
Reivilässä sijaitsee muinaislinna ja Kuoppamäessä uhrikivi. Nämä viittaavat jopa keskiaikaa varhaisempaan esihistorialliseen asutusperinteeseen. Viitaila sijaitsee keskiaikaisten reittien risteyksessä. Vanha vaellustie kulki Lammilta Vesijärvelle. Tämä Ylinen Viipurintie haarautui nykyisille sijoilleen Hollolan ja Kärkölän kautta aina rannikolle saakkka.
==Rakennukset==
Rakennetussa ympäristössä on vanhoja aina 1800-luvulta peräisin olevia arvokkaita rakennuksia joista osa on tyhjiltään, mutta pääosin vielä ehjiä ulkorakennuksineen. Uudempi rakennuskanta, joka on tällä hetkelläkin käytössä, on 1900-luvun alkupuolelta aina näihin päiviin rakennettua. Suurin osa näistä rakennuksista on rakennusperinteiltään merkittäviä ja useat ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Vanhimmat sukutilat ovat peräisin 1600-luvun alkupuolelta.
Keskiaikaisperäisten teiden risteyksessä sijaitsevassa Viitailassa oli vuoden 1539 maakirjan mukaan 32 taloa.
Vaihtelevassa maisemassa sijaitsevat peltojen ympäröimät tilakeskukset sijoittuvat nauhamaisesti teiden varsille. Rakennuskannaltaan vanhimpiin lukeutuvat Lammintien varrella sijaitsevat 1800-luvullla rakennetut Uuden Rälssin ja Anttilan talojen päärakennukset. Viitailan seuratalo on vuodelta 1923 ja koulu valmistui 1936. Seuratalon ulkoasu on 1950-luvulta. Koulu on yksityisomistuksessa.▼
Viitaila käsitti keskiajalla kaksi ryhmäkylää. Toisen ryhmäkylän paikkeilla sijaitsevien Kartanon ja Rouvalan tilakeskukset sijaitsevan maisemallisesti näkyvällä paikalla pelloilta kohoavan kumpereen laella. Kartanon päärakennus on 1800-luvulta ja Rouvalan vuodelta 1912. Niiden pohjoispuolella oleva Konkosen talo sijaitsee pienemmän ryhmäkylän paikkeilla, lähes kiinni maantiessä. Päärakennus on vuodelta 1903. Kartanolta etelään sijoittuvat nauhamaisesti tien varrelle Söyringin kauppa (1910-l), Liekkolan tilakeskus ja viljelymaiseman päätteeksi Iso-Heikkilän tila. Liekkolan tilan mansardikattoinen päärakennus (1925) ja navetta sijoittuvat maisemaan maamerkin tavoin. Iso-Heikkilän kookas, mansardikattoinen päärakennus on vuodelta 1915.▼
Viitailan koillispuolella sijaitsevan Reivilän kulttuurimaisemalle on ominaista harvakseltaan sijaitsevat tilakeskukset. Ne sijoittuvat Reivilän halki kulkevan kylätien varrelle. Tiloista Ala- ja Ylä-Vetikko muodostavat tiiviihkön rakennusryhmän. Siikaniemen päärakennus on 1920-luvulta. Reivilän varhaisen asutushistoriaan viittaa siellä sijaitseva muinaislinna ja Kuoppamäen uhrikivi.
▲Vaihtelevassa maisemassa sijaitsevat peltojen ympäröimät tilakeskukset sijoittuvat nauhamaisesti teiden varsille. Rakennuskannaltaan vanhimpiin lukeutuvat Lammintien varrella sijaitsevat 1800-luvullla rakennetut Uuden Rälssin ja Anttilan talojen päärakennukset. Viitailan seuratalo on vuodelta 1923 ja koulu valmistui 1936. Seuratalon ulkoasu on 1950-luvulta. Koulu on yksityisomistuksessa.
▲Viitaila käsitti keskiajalla kaksi ryhmäkylää. Toisen ryhmäkylän paikkeilla sijaitsevien Kartanon ja Rouvalan tilakeskukset sijaitsevan maisemallisesti näkyvällä paikalla pelloilta kohoavan kumpereen laella. Kartanon päärakennus on 1800-luvulta ja Rouvalan vuodelta 1912. Niiden pohjoispuolella oleva Konkosen talo sijaitsee pienemmän ryhmäkylän paikkeilla, lähes kiinni maantiessä. Päärakennus on vuodelta 1903. Kartanolta etelään sijoittuvat nauhamaisesti tien varrelle Söyringin kauppa (1910-l), Liekkolan tilakeskus ja viljelymaiseman päätteeksi Iso-Heikkilän tila. Liekkolan tilan mansardikattoinen päärakennus (1925) ja navetta sijoittuvat maisemaan maamerkin tavoin. Iso-Heikkilän kookas, mansardikattoinen päärakennus on vuodelta 1915. <ref>Annu Tulonen Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma v.1998, Alueraportti Museoviraston inventointien kehittäminen -hanke MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi</ref>
▲Paakkolan perinnemaisema on luonnonpiirteiltään tyypillistä kivistä peltomaisemaa,
▲Hartolanmäki oli piirileikkipaikka 1930-luvulla ja Kukkaronmäki on vanha näköalapaikka.
Asikkalan kunta kaavoittaa Viitailaan ja on hankkinut Paakkolan kylästä maata kaavoittaen sen Kalliorinne-nimiseksi asuinalueeksi.
| |||