Ero sivun ”Makkaratalo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uudistuksesta |
jaottelu + lisätty Hesarin yleisluonehdinta |
||
Rivi 4:
'''Makkaratalon''' nimellä tunnetaan [[Helsinki|Helsingin]] keskustassa sijaitseva [[Viljo Revell]]in ja [[Heikki Castrén]]in<ref>http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/050520114.htm</ref> suunnittelema [[1967]] valmistunut [[liikerakennus]], joka on osa [[City-Center]]iä. Talo sijaitsee [[Helsingin rautatieasema|Rautatieasema]]a vastapäätä, [[Kaivokatu|Kaivokadun]] ja [[Keskuskatu (Helsinki)|Keskuskadun]] kulmassa keskellä liike- ja ravintolakortteleita. Rakennuksen sisäpihalle jäi [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] suunnittelema rakennus vuodelta 1910. Revellin suunnitelman mukaan City-Center-rakennuskompleksia olisi myöhemmin laajennettu ulottumaan [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadulle]] saakka, mutta suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan pohjoisosa, nykyinen Makkaratalo.
== Rakennus ==
Makkaratalon nimitys tulee taloa kiertävästä "makkarasta", joka toimii pysäköintitasona. Arkkitehtonisia erityispiirteitä ovat myös silmiinpistävät autorampit, poikkeuksellinen akustiikka ja hämärät loukot. Makkaratalo poikkeaa muusta rautatieaseman ympäristön rakennuskannasta ja herättää siksi ihmisissä voimakkaitakin mielipiteitä.
Rivi 10 ⟶ 11:
Keväällä 2005 [[Sponda]] osti Makkarataloon kuuluvan Kaivokatu 8:n vähemmistöosuudet (19,3 %). Myyjinä olivat [[Polar Kiinteistöt|Polar Kiinteistöt Oyj]], Tasavalta Myymälät Oy ja Osuusmeijerien Eläkekassa. Sponda omistaa nyt Makkaratalon kokonaan, n. 32 000 m².
===Makkaratalon uudistus===
Vuonna 2004 Makkaratalo nousi otsikoihin, kun talon omistava sijoitusyhtiö Sponda ilmoitti haluavansa uudistaa talon ulkonäköä perusteellisesti. Tässä yhteydessä myös "makkara" poistettaisiin. Lokakuussa 2005 [[Helsingin kaupunginvaltuusto]] päätti, että Keskuskadulta Makkaratalon kolmannen kerroksen pysäköintialueelle johtavat ajorampit puretaan, kun Keskuskatu muutetaan [[kävelykatu|kävelykaduksi]], mutta muilta osin rakennus ja myös sen "makkara" suojellaan.<ref>[http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Valitukset+uhkaavat++lyk%C3%A4t%C3%A4+Makkaratalon++ymp%C3%A4rist%C3%B6n+muutoksia/HS20060126SI1KA046or Helsingin Sanomat 26.1.2006: Valitukset uhkaavat lykätä Makkaratalon ympäristön muutoksia]</ref>
Rivi 16 ⟶ 17:
Vuonna 2006 aloitettiin Makkaratalon laajennus- ja uudistustyöt, joiden on suunniteltu valmistuvan vuonna 2012. Kävelykaduksi muuttuvan Keskuskadun autoliikenne siirretään maan alle rakennettaviin tunneleihin ja purettavien ajoramppien tilalle tulee lasinen julkisivu. Kauppakeskuksen sisälle rakennetaan kaikki kerrokset läpäisevä suuri aukko, [[atrium]], jonka kautta valo pääsee lasikatolta kellarikerroksiin asti. Uudessa kauppakeskuksessa on valmistuessaan tilat noin sadalle liikkeelle.<ref>Helsingin Sanomat 21.6.2010: Makkaran alta kuoriutuu tulevaisuudessa kauppakeskus</ref>
==Kritiikki==
[[Helsingin kaupunginmuseo]]n mukaan "Makkaratalo heijastaa 1960-luvun suunnitteluideologiaa, uskoa moderniin ja autoistumiseen varautuvaa ja nykyaikaiseksi pyrkivää Helsinkiä. Rakennuksella on eittämättä historiallista arvoa osana Helsingin rakentamisen ja kaavoituksen historiaa. Viljo Revellin tuotannossa sillä on myös keskeinen asema. Makkaratalo on kaupunkilaisen näkökulmasta arjen elettyä ympäristöä. Siitä on tullut Helsingin kaupunkikuvan olennainen osa ja osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia."<ref>[http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/eba80447b5efe58/Makkaratalo%20lausunto.doc Helsingin kaupunginmuseo. Lausunto ns. Makkaratalon tonttien rakennusten suojeluarvosta. (doc)]</ref>
== Makkaratalo populaarikulttuurissa==
|