Ero sivun ”Oikeutusteoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Fix |
Tiedon oikeuttaminen |
||
Rivi 2:
Yleisesti oikeuttaminen liittyy moniin asioihin: uskomuksiin, tekoihin, tunteisiin, väitteisiin, lakeihin, teorioihin jne. Tietoteoria keskittyy uskomuksiin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että perinteinen [[tieto|tiedon]] määritelmä määrittelee tiedon olevan ”hyvin perusteltu (oikeutettu) tosi uskomus”.
== Uskomusten oikeuttaminen ==
Eräs tietoteoreettinen kysymys on, mikä tekee uskomuksista oikeutettuja? Se, mitä "oikeutus" ja "oikeuttaminen" tarkoittavat, voidaan tulkita eri tavoin. Ensiksi, sana oikeutus voidaan tulkita kahdella tavalla:
<ref name="Neta">Neta, Ram & Pritchard, Duncan: "Introduction to part five". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Neta, Ram & Pritchard, Duncan (toim.) | Nimeke=Arguing about Knowledge | Julkaisupaikka=London & New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2009 | Sivu=151-154 | Tunniste=ISBN 0-415-44839-5}}</ref>
* Doksastinen tulkinta: oikeutus on uskomusten ominaisuus ("uskomus on oikeutettu, koska...")
* Propositionaalinen tulkinta: oikeutus on henkilöiden ominaisuus ("henkilö on oikeutettu uskomaan johonkin, koska...")
Ero johtuu siitä, että uskomus itsessään voi olla oikeutettu, vaikka jollakin henkilöllä ei olisikaan kyseistä uskomusta. Toiseksi, oikeuttaminen voi olla luonteeltaan kahdenlaista:<ref name="Neta"/>
* Kvantitatiivista: oikeutusta voi olla enemmän tai vähemmän; toinen uskomus voi olla oikeutetumpi kuin toinen; tai toinen henkilö voi olla oikeutetumpi uskomaan jotakin kuin toinen.
* Modaalista: oikeutuksessa on kyse siitä, että jonkin väitteen uskominen on sallittua; tällöin ei voida puhua siitä, että jokin olisi sitä enemmän kuin jokin toinen.
* [[Internalismi ja eksternalismi (tietoteoria)|Internalismin]] mukaan uskomusten oikeutus voi tulla vain mielemme sisältä. Internaalinen voidaan tässä tulkita joko niin, että internaaliset asiat ovat ihmiselle jotenkin erityisellä tavalla saavutettavissa, tai niin, että ne määrittyvät kokonaan sen perusteella, miten asiat ilmenevät ihmiselle. Yllä esitettyjen jaottelujen perusteella internalismi voidaan edelleen muotoilla eri tavoilla:
** Internalismi propositionaalisen modaalisen oikeutuksen suhteen: se, onko henkilölle (propositinaalisuus) rationaalisesti sallittua (modaalisuus) uskoa jotakin vai ei, määrittyy kokonaan tämän mielen sisäisten piirteiden kautta.
** Internalismi doksastisen kvantitatiivisen oikeutuksen suhteen: se, missä määrin (kvantitatiivisuus) henkilön uskomus (doksastisuus) on oikeutettu määrittyy kokonaan tämän mielen sisäisten piirteiden kautta.
* [[Internalismi ja eksternalismi (tietoteoria)|Eksternalismin]] mukaan uskomusten oikeutus tulee tai voi tulla myös mielemme ulkopuolelta.
Lisäksi on huomattava, että on eri asia omata oikeutus uskomukselle kuin olla oikeutettu uskomaan jotakin. Henkilöllä voi olla oikeutus, jonka hän tarjoaa uskomuksensa tueksi, ilman että hän kuitenkaan on oikeutettu uskomaan kyseistä asiaa.<ref name="Neta"/>
== Oikeutusteoriat ==
Rivi 20 ⟶ 39:
* [[Foundherentismi]]: [[Susan Haack]]in kehittämä fundamentalismin ja koherentismin yhdistelmä, jonka mukaan uskomusten oikeutus perustuu sekä positiivisiin syihin että niiden yhteensopivuuteen aikaisempin oikeutettujen uskomusten kanssa.
Oikeutusteorioita voidaan jaotella yllä esitellyin perustein: esimerkiksi fundamentalismi ja koherentismi voidaan lukea internalistisiksi oikeutusteorioiksi, kun taas reliabilismi voidan luokitella eksternalistiseksi teoriaksi.
▲* [[Internalismi ja eksternalismi (tietoteoria)|Internalismi]] (esimerkiksi fundamentalismi ja koherentismi) ja [[Internalismi ja eksternalismi (tietoteoria)|eksternalismi]] (esimerkiksi reliabilismi)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/~amkauppi/avoin/4.htm | Tekijä=Kauppinen, Antti | Nimeke=Tietoteoria | Julkaisu=Avoimen yliopiston filosofian johdantokurssi | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=18. syyskuuta 2007}}</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Filosofiset teoriat]]
| |||