Ero sivun ”Planeettojen kaasukehät” versioiden välillä

Kaasukehä karkaa avaruuteen muun muassa molekyylien lämpöliikkeen takia<ref>Nils Mustelin, Elämää maailmankaikkeudessa, ISBN 951-0-09051-4, WSOY Porvoo 1980, sivu 49</ref>, johon monesti liittyy kosmisen säteilyn tai Auringon säteilyn molekyylejä hajottava vaikutus. Hajonneen molekyylin atomit ovat kevyempiä kuin alkuperäinen molekyyli ja karkaavat siksi avaruuteen. Suuret asteroiditörmäykset voivat puhaltaa ainakin osan kaasukehästä avaruuteen. Kaasukehää tai sen osia voi tiivistyä tilapäisesti tai pysyvästi planeetan pinnalle lämpötilan laskiessa. JotkutJotkin kivet voivat reagoida joidenkin kaasukehän kaasujen kanssa ja niin sitoa kaasua itseensä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Prof. Bagenal, Fran| Nimeke = Planetary Atmospheres ASTR3720: Class 20 - Atmospheric Evolution 1| Osoite = http://lasp.colorado.edu/~bagenal/3720/CLASS20/20AtmosEvol1.html| Selite = kurssimateriaali | Ajankohta = 2005| Julkaisija = University of Colorado | Viitattu = 29.6.2007| Kieli = {{en}} }}</ref>

Jättiläisplaneetoilla vety ja helium pyysvätpysyvät planeetan vetoivoimassa,vetovoimassa ja nesteytyvät kaasukehän pohjalla. Näin näillä pleneetoille ei ole niiden suuren kasunpidätyskyvynkaasunpidätyskyvyn takia kiinteää pintaa lainkaan.