Ero sivun ”Flaamit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, w
Rivi 1:
{{lähteetön|artikkelin loppupuoli kaipaa tarkennusta}}
'''Flaamit''' eli '''flaamilaiset''' ovat noin kuusimiljoonainen [[Germaaniset kielet|germaaninen]] [[etninen ryhmä]], josta suurin osa elää [[Flanderi]]n alueella [[Ranska]]ssa ja [[Belgia]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaissa]] pääasiassa [[Zeeuws-Vlaanderen]]issa. Lisäksi useita tuhansia flaameja elää [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Kanada]]ssa.
 
== Kieli ==
Flaamit käyttävät arkikielenään [[flaamin murre|flaamia]] (''Vlaams''), joka käsittää [[hollannin kieli|hollannin kielen]] eteläiseen ryhmään kuuluvat länsiflaamin, brabantin ja limburgin murteet. Sivistyneistö ja kouluopetus, virastot ja kirjallisuus käyttävät varsinaista hollannin kieltä. Etelämurteita puhuvien puhetavassa on hieman ranskalaista pehmeyttä. Alankomaissa puhuttavan hollannin kielen kurkkuäänteistä on hävinnyt kovin terävyys.
 
Flaamit käyttävät arkikielenään [[flaaminFlaamin murre|flaamia]] (''Vlaams''), joka käsittää [[hollanninHollannin kieli|hollannin kielen]] eteläiseen ryhmään kuuluvat länsiflaamin, brabantin ja limburgin murteet. Sivistyneistö ja kouluopetus, virastot ja [[kirjallisuus]] käyttävät varsinaista hollannin kieltä. Etelämurteita puhuvien puhetavassa on hieman ranskalaista pehmeyttä. Alankomaissa puhuttavan hollannin kielen kurkkuäänteistä on hävinnyt kovin terävyys.
Alueen historia monien satojen vuosien kauppayhteyksineen vaikuttaa kieleen; Antwerpenin kaupunkialueella puhuttavan Antwerpenin slangin, Aantwaarpsin sanoissa on runsaasti hyvinkin suoria lainoja mm. ranskalaisista ja espanjalaisista ilmaisuista.
 
Alueen historia monien satojen vuosien kauppayhteyksineen vaikuttaa kieleen; Antwerpenin[[Antwerpen]]in kaupunkialueella puhuttavan Antwerpenin slangin[[slangi]]n, ''Aantwaarpsin'' sanoissa on runsaasti hyvinkin suoria lainoja mm.muun muassa ranskalaisista ja espanjalaisista ilmaisuista.
==Kansalliset pyrkimykset==
Flaameilla on ollut voimakkaita kansallisia tavoitteita. Vuonna [[1840]] syntyi flaamilaisliike, joka toimi alkujaan kirjallisuudessa, mutta myöhemmin saksalaisen miehityshallinnon tukemana aktivistit pääsivät joihinkin tavoitteisiinsa, joista eräänä merkittävimpinä [[Gentin yliopisto]]n flaamilaistaminen vuonna [[1930]]. [[1960-luku|1960-luvulla]] liike tavoitteli Belgian muuttamista liittovaltioksi ja vuonna [[1963]] Belgia jaettiin flaamilaiseen Flanderiin, ranskankieliseen [[Vallonia]]an ja monikieliseen [[Bryssel]]iin. Erimielisyydet ryhmien välilä ovat jatkuneet yhä ja Flanderin itsenäisyytä ajanut ''[[Vlaams Blok]]'' -puolue kiellettiin [[2000-luku|2000-luvun]] alussa. Sittemmin puolueen linjaa on jatkanut ''[[Vlaams Belang]]'' -puolue, joka on nationalistinen ja konservatiivinen puolue. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat flaamien itsenäisyys ja maahanmuuton vähentäminen.
 
== Kansalliset pyrkimykset ==
Useimmat Flanderin asukkaat kokevat olevansa flaameja ja vasta toisijaisesti tai ei ollenkaan belgialaisia. Ensimmäisen maailmansodan aikana flaamit joutuivat palvelemaan Belgian asevoimissa ranskankielisen päällystön alaisuudessa ymmärtämättä komentoja, mikä johti tavanomaista suurempaan mieshukkaan. Toisen maailmansodan aikainen flaamien vilkas rekrytoituminen Saksan SS-joukkoihin oli sekin eräs vastareaktio mm. tähän.
 
Flaameilla on ollut voimakkaita kansallisia tavoitteita. Vuonna [[1840]] syntyi flaamilaisliike, joka toimi alkujaan kirjallisuudessa, mutta myöhemmin saksalaisen miehityshallinnon tukemana aktivistit pääsivät joihinkin tavoitteisiinsa, joista eräänä merkittävimpinä [[Gentin yliopisto]]n flaamilaistaminen vuonna [[1930]]. [[1960-luku|1960-luvulla]] liike tavoitteli Belgian muuttamista liittovaltioksi ja vuonna [[1963]] Belgia jaettiin flaamilaiseen Flanderiin[[Flanderi]]in, ranskankieliseen [[Vallonia]]an ja monikieliseen [[Bryssel]]iin. Erimielisyydet ryhmien välilä ovat jatkuneet yhä ja Flanderin itsenäisyytä ajanut ''[[Vlaams Blok]]'' -puolue kiellettiin [[2000-luku|2000-luvun]] alussa. Sittemmin puolueen linjaa on jatkanut ''[[Vlaams Belang]]'' -puolue, joka on [[Nationalismi|nationalistinen]] ja konservatiivinen puolue. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat flaamien itsenäisyys ja [[Maahanmuutto|maahanmuuton]] vähentäminen.
 
Useimmat Flanderin asukkaat kokevat olevansa flaameja ja vasta toisijaisestitoissijaisesti tai ei ollenkaan belgialaisia. Ensimmäisen maailmansodan aikana flaamit joutuivat palvelemaan Belgian asevoimissa ranskankielisen päällystön alaisuudessa ymmärtämättä komentoja, mikä johti tavanomaista suurempaan mieshukkaan. Toisen maailmansodan aikainen flaamien vilkas rekrytoituminen Saksan SS-joukkoihin oli sekin eräs vastareaktio mm.muun muassa tähän.
 
{{Tynkä/Kulttuuri}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Flaamit